H4L Lainasanojen konsonantit (HEPREA KIELIOPPI LAINASANAT)
| h4l-konsonantit.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 17.11.2021).
4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4L LAINASANAT https://gen.fi/h4j.html
H4L Lainasanojen konsonantit
https://gen.fi/h4L-konsonantit.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Konsonantit
3. J-konsonantti vokalisoimattomassa kirjoituksessa
3.1 Sanan alussa yksinkertaisena
3.2 Sanan keskellä ja lopussa kahtena
3.3 Yksinkertaisena, jos vierellä vokaalikirjain
3.4 Ja-tavu sanan keskellä alef-vokaalikirjaimella
3.5 I-vokaaliin päättyvät diftongit
4. V- ja w-konsonantin kirjoittaminen
4.1 Sanan alussa aina vavilla
4.2 Sanan keskellä vavilla, jos vierellä ei ole vav-vokaalikirjainta
4.3 Sanan keskellä betillä, jos vieressä on vav-vokaalikirjain
4.4 Sanan lopussa aina betillä
5. Muita huomiota
5.1 Äng-äänne
5.2 Kahdennettu konsonantti eli geminaatta
5.3 Dagesh kal -pistettä ei käytetä
5.4 Etuliitteeseen kuuluvan kahdennuspisteen merkitseminen
5.5 Heprealaiset nimet
0. DOKUMENTTEJA
H4L Nykyheprean lainasanat Johdanto
https://gen.fi/h4L-nykyheprean-lainasanat-johdanto.html
Heprean kieliakatemia, Siirtokirjoitus
https://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/taatik-loazit-2020.pdf
Heprean kieliakatemia, Vokalisoimaton kirjoitus (ktiv male)
http://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/Klaley-Ktiv-Male.pdf
1. JOHDANTO
Heprean kieliakatemia on antanut ohjeet muissa kielissä käytettävien äänteiden siirtämiseksi heprean kirjaimistolle. Viimeinen päivitys on vuodelta 2020.
Heprean siirtokirjoituksessa eli transkriboinnissa siirretään lähtökohtaisesti aina äänteitä, ei siis kirjoitettuja kirjaimia (translitterointi). Sillä, miten nimi tai sana lähdekielessä kirjoitetaan, ei pitäisi olla merkitystä: hepreaan siirretään lausuttu muoto – ainakin periaatteessa. Hepreaksi kirjoitettu lainasana tai vierasnimi sana tulisi lausua samalla tavalla kuin se on lausuttu lähdekielessä, heprean kirjoitusasusta riippumatta. Käytännössä heprean kirjoitusasu kuitenkin ohjaa ääntämistä erityisesti vanhemmissa lainasanoissa.
Monissa lainasanoissa ja vierasnimissä on konsonanttien osalta vakiintunut varhaisempien kirjoituskäytäntöjen mukainen muoto. Vokalisoinnin osalta uusia sääntöjä sovelletaan myös näihin.
Tässä dokumentissa keskitytään suomessa ja muissa tutuimmissa länsikielissä käytettävien konsonanttiäänteiden siirtämiseen heprean kirjaimistolle. Esimerkiksi arabian transkriboimiseen tarvitaan muitakin merkkejä. Konsonanttiäänteet esitetään heprealaisessa alefbet-järjestyksessä.
2. KONSONANTIT
b בּ
בֶּ֫רְלִין ברלין
paik. fem. FN Berlin (Berliini)
נַיְר֫וֹבִּי ניירובי
paik. fem. FN Nairobi
סוֹרְבּוֹן סורבון
paik. fem. FN Sorbonne (yliopisto Pariisissa)
אֶ֫בָּה אבה
henk. fem. FN (saks.) Ebba
קַבַּבּ קבב
mask. FW (arab., pers.) kabab (kebab)
v ב
– ks. "4. V- ja w-konsonantin kirjoittaminen"
g ג
גִ֫יבְּרַלְטָר גיברלטר
paik. fem. FN Gibraltar
פְּרָאג פראג
paik. fem. FN Prague (Praha)
רִ֫יגָה ריגה
paik. mask. FN Riga (Riika)
בַּ֫אגֶּה באגה
sukun. FN (ruots.) Bagge
dz ג׳ (dʒ, ğ, "ohut d" + soinnillinen s)
ג׳וֹן ג׳ון
henk. mask. FN (engl.) John
גִ׳ינְס ג׳ינס
engl. jeans [po. *גִ׳ינְז]
ג׳וֹרְג׳ ג׳ורג׳ George
ג֫׳וֹרְג׳וֹ ג׳ורג׳ו Giorgio
d ד
דִ֗יטְרוֹיְט דיטרויט Detroit
דֶ֫נְמַרְק דנמרק Denmark (Tanska)
ס֫וֹדַנְקִילֶה סודנקילה / סודאנקילה Sodankylä
אוּדֵוַ֫לָּה אודוולה / אודוואלה Uddevalla
ð ד׳ (dh, hankaava soinnillinen dentaali)
דִ׳יס ד׳יס engl. this
סָ֫דֵ׳רְן סאד׳רן engl. southern
h ה
הֶ֫לְסִינְקִי הלסינקי Helsinki
לַ֫הְטִי להטי / לאהטי Lahti
v ו
– ks. "4. V- ja w-konsonantin kirjoittaminen"
w ו (bilabiaalinen eli kahdella huulella ääntyvä v)
וִ֫ינְדְזוֹר וינדזור Windsor
ה֫וֹלִיווּד הוליווד Hollywood
z ז (soinnillinen s, ei ts!)
זוּ זו engl. zoo
בְּרָזִיל ברזיל Brazil (Brasilia)
טַיְמְז טיימז Times
ž ז׳ (ʒ, soinnillinen suhu-s)
זָ׳אן ז׳אן Jean
זָ׳אק ז׳אק Jacques
דְבוֹזָ׳ק דבוז׳ק tšek. Dvor̆ák
ḫ ח׳ (x, χ, soinniton velaarinen frikatiivi, saksan ach-äänne)
– suun takaosassa ääntyvä hankaava h-äänne
– ääntyy lähellä soinnitonta faryngaalista frikatiivia eli chet-äännettä,
joka on kuitenkin karkeampi ja ääntyy syvemmällä
– chet–geresh -merkkiä käytetään transkriboitaessa esim.
saksan ach-äännettä ja nykykreikan khi-äännettä (χ)
sekä vastaavia espanjan ja venäjän kielen äänteitä
מָ֫חֶ׳ן מח׳ן saks. (zu) machen
ח׳וּאָן ח׳ואן Juan
חָ֫׳רִיס ח׳אריס [ח׳ריס] kreik. χάρις suosio, armo
t ט
– huomaa, että ת-kirjainta käytetään nykyisin lainasanoissa vain
tav–geresh -muodossa ilmaisemaan soinnitonta hankaavaa dentaalia
י֫וּטָה יוטה Jutta
טָ֫אוּנוֹ טאונו Tauno
ט֫וֹרְנֵאוֹ טורנאו Torneå
ט֫וֹרְנְיוֹ טורניו Tornio
טִ֫יטִי טיטי Tytti
טֶ֫רְטוּ טרטו Terttu
מִ֫ינְטוּ מינטו Minttu
קַ֫טְרִינָה קטרינה Katrina, Katriina
j י (engl. y)
ks. "3. J-konsonantti vokalisoimattomassa kirjoituksessa"
ç כ (ch, sanan lopussa ך)
– soinniton palataalinen frikatiivi, esim. saksan ich-äänne.
פְרִידְרִיכְסְהָ֫פֶן פרידריכסהפן / פרידריכסהאפן
Friedrichshafen
צִ֫ירִיךְ ציריך Zürich
l ל
לֵ֫נָה לנה Leena, Lena
הֵ֫לִי הלי Heli
הֶ֫לִּי הלי Helli
רָ֫קֶל רקל / רָ֫אקֶל ראקל Raakel
m מ (sanan lopussa ם)
מַ֫רְקוּס מרקוס Markus, Marcus
הֶ֫יְמוֹ היימו Heimo
קִִ֫ימוֹ קימו Kimmo
וִ֫ילְיָאם ויליאם William
n נ (sanan lopussa ן)
נִ֫ילוֹ נילו Niilo
ק֫וֹנְטוּ קונטו Kontu
מ֫וּקוֹנֶן מוקונן Muukkonen
הֵ֫מֶנְלִינָה המנלינה Hämeenlinna
s ס
סִ֫ימוֹ סימו Simo
ר֫וֹסָה רוסה Roosa, Rosa
י֫וּסִי יוסי Jussi
p פּ (myös sanan lopussa)
פִּ֫ירְיוֹ פיריו Pirjo
אָ֫פּוֹ אפו Aapo, Aappo
פֶּ֫פִּי פפי Peppi
פֵּ֫פִּי פפי Pepi
פִ֫ילִיפּ פיליפ Filip
לָ֫אוּדְרוּפּ לאודרופ Laudrup
f פ (sanan lopussa ף)
פָבִּיאָן פביאן Fabian
פִ֫ינְלַנְד פינלנד Finland
קָאפָה קאפה Kaffa
שְׁ֫וַרְצְקוֹפְף שוורצקופף Schwarzkopf
ts צ (engl. tz)
– ts-affrikaatta kirjoitetaan tsadi-kirjaimella vain silloin, kun se kirjoitetaan
lähdekielessä yhdellä kirjaimella, saks. ja ital. z, ven. ц jne.
צִ֫ירִיךְ ציריך Zürich
יֶ֫לְצִין ילצין Е́лъцин (Jeltsin)
פִירֶ֫נְצֶה פירנצה Firenze
– jos lähdekielessä t- ja s-konsonantit kuuluvat eri tavuihin,
niin ne kirjoitetaan tet- ja samech-kirjaimilla.
וֶ֫יְטְסִילוּאוֹטוֹ וייטסילואוטו Veitsiluoto
tš צ׳ (tʃ, č, t + soinniton suhu-s)
צִ׳ין צ׳ין engl. chin
צָ֫׳אלִי צ׳אלי Charlie
k ק
– huomaa, että כ-kirjainta ei nykyisin enää käytetä lainasanoissa
eikä vierasnimissä k-äänteen merkkinä
– pisteetöntä hankaavaa chaf-kirjainta voidaan käyttää soinnittoman
palataalisen frikatiivin (saks. ich-äänne) merkkinä
קִ֫יאוּרוּבֵסִי קיאורובסי Kiuruvesi
רַ֫נְטָקִילֶה רנטקילה Rantakylä
פֶּ֫קָּה פקה Pekka
פִּ֫ירְקוֹ פירקו Pirkko
r ר
רַ֫יְמוֹ ריימו Raimo
מַ֫רְגָרֵטָה מרגרטה Margareta, Margareeta, Margareetta
וִ֫ירָט / וִ֫ירָאט וירט / ויראט Virrat
š שׁ (ʃ, sh, soinniton suhu-s)
שִׁי שי engl. she
שְׁ֫טוּטְגַרְט שטוטגרט Stuttgart
שְׁ֫וֶדְיָה שוודיה Shvedia (Ruotsi)
θ ת׳ (th, frikatiivinen soinniton t)
תִ׳יק ת׳יק engl. thick
סְמִית׳ סמית׳ Smith
Geresh- eli heittomerkkikirjaimiin (׳) ei merkitä dagesh kal -pistettä.
ג׳ gimel–geresh (dž-äänne, engl. jeans)
ד׳ dalet–geresh (ð-äänne, engl. this)
ז׳ zain–geresh (ž-äänne, ransk. Geneve, Jean)
ח׳ chet–geresh (ḫ-äänne, esp. Juan, nykykreik. χάρις suosio, armo)
צ׳ tsadi–geresh (tš-äänne, engl. Churchill)
ת׳ tav–geresh (θ-äänne, engl. thick)
גִּ֫ימֶ״ל גֵּרֵשׁ גימ״ל גרש
דָּ֫לֶ״ת גֵּרֵשׁ דל״ת גרש
זַ֫יִ״ן גֵּרֵשׁ זי״ן גרש
חֵי״ת גֵּרֵשׁ חי״ת גרש
צָ֗דִ״י גֵּרֵשׁ צד״י גרש
תָּי״ו גֵּרֵשׁ תי״ו גרש
3. J-KONSONANTTI VOKALISOIMATTOMASSA KIRJOITUKSESSA
3.1 SANAN ALUSSA YKSINKERTAISENA
Sanan alussa j-konsonantti kirjoitetaan yksinkertaisena.
י֫וּאַנְקוֹסְקִי יואנקוסקי Juankoski
יֵ֫רֶה ירה Jere
יֵ֫רָאן יראן Göran
י֫וֹרְמָה יורמה Jorma
3.2 SANAN KESKELLÄ JA LOPUSSA KAHTENA
Sanan keskellä ja lopussa j-konsonantti kirjoitetaan kahtena
!הַי !היי Hi!
סֶרְגֵי סרגיי Sergei
וֶרְסַי ורסיי Versailles
ר֫וֹבַנְיֵמִי רובניימי Rovaniemi
פּ֫וּדַסְיֶרְוִי פודסיירווי / פודאסיירווי Pudasjärvi
3.3 YKSINKERTAISENA, JOS VIERELLÄ VOKAALIKIRJAIN
Jos j-konsonantin vieressä on vokaalikirjain (alef, he, vav tai jod), niin silloin jod kirjoitetaan yksinkertaisena myös sanan keskellä ja lopussa.
קָאי קאי Kai
ל֫וֹהְיָה לוהיה Lohja
מַ֫רְיָה מריה Marja
אוּ֫טְסְיוֹקִי אוטסיוקי Utsjoki
לְיוֹן ליון Lyon [po. *לְיוֹ ליו]
קִ֫ירְיוּרִינְלוּאוֹטוֹ קיריורינלואוטו Kirjurinluoto
אִ֫ייֶס אייס Ijäs
3.4 JA-TAVU SANAN KESKELLÄ ALEF-VOKAALIKIRJAIMELLA
Sanan keskellä käytetään ja-alkuisessa tavussa a-vokaalin merkkinä alef-vokaalikirjainta.
קוֹנְיָאק קוניאק Cognac
קָ֫יָאנִי קיאני Kajaani
קַ֫רְיָאלָה קריאלה Karjala
א֫וּרְיָאלָה אוריאלה Urjala
קִ֫ירְיַאסְטוֹלָה קיריאסטולה Kirjastola
3.5 I-VOKAALIIN PÄÄTTYVÄT DIFTONGIT
Konsonantista jodia käytetään i-vokaaliin päättyvissä diftongeissa.
הֶ֫יְנוֹלָה היינולה Heinola
רֶ֫יְקְיָאוִיק רייקיאוויק Reykjavik
טַיְוָאן טייוואן Taiwan
מַ֫נְהַיְם מנהיים Mannheim
קַ֫איְנוּ קאינו Kainuu
א֫וֹיְוָה אויווה Oiva
ל֫וֹיְמָה לוימה Loimaa
א֫וּיְמָוָרָה אוימוורה / אוימאווארה Uimavaara
ק֫וּיְוַנְיֵמִי קויווניימי / קויוואניימי Kuivaniemi
4. V- JA W-KONSONANTIN KIRJOITTAMINEN
4.1 SANAN ALUSSA AINA VAVILLA
Sanan alussa oleva v- äänne kirjoitetaan aina vav-kirjaimella.
וָ֫אסָה ואסה Vaasa
ו֫וֹטְסוֹן ווטסון Watson
וִ֫יבּוּרְג ויבורג Viburg [Viipuri]
וַ֫נְטָה ונטה / ואנטה Vantaa
וִ֫ילֶה וילה Ville
4.2 SANAN KESKELLÄ VAVILLA, JOS VIERELLÄ EI OLE
VAV-VOKAALIKIRJAINTA
V-äänne kirjoitetaan vav-kirjaimella myös sanan keskellä, jos vieressä ei ole vav-vokaalikirjainta o- tai u-vokaalin merkkinä. Konsonanttinen vav merkitään vokalisoimattomassa kirjoituksessa sanan keskellä kaksoisvavilla.
לִ֫יוֶרְפּוּל ליוורפול Liverpool
הָ֫פָּוֵסִי הפווסי / האפאווסי Haapavesi
לַ֫וְיָה לוויה / לאוויה Lavia
פָּ֫אוֶל פאוול Powell
קַ֫רְוִינֶן קרווינן Karvinen
4.3 SANAN KESKELLÄ BETILLÄ, JOS VIERESSÄ ON
VAV-VOKAALIKIRJAIN
V-äänne kirjoitetaan sanan keskellä bet-kirjaimella,
jos vieressä on vav o- tai u-vokaalin merkkinä.
טוּבָ֫אלוּ טובאלו Tuvalu
י֫וּבָה יובה Juva
פּ֫וֹרְבוֹ פורבו Porvoo
ק֫וֹאוּבוֹלָה קואובולה Kouvola
רֵ֫פּוֹבֵסִי רפובסי Repovesi
Monista nimistä esiintyy myös vanhan kirjoitusasun mukaisia muotoja,
joissa v-konsonantti merkittiin aina bet-kirjaimella.
פָּ֫סִיקִיוִי פאסיקיווי {{פאסיקיבי}} Paasikivi
מ֫וֹסְקְוָה מוסקווה {{מוסקבה}} Moskva [Moskova]
4.4 SANAN LOPUSSA AINA BETILLÄ
Sanan lopussa v-äänne kirjoitetaan aina bet-kirjaimella.
פַּ֫יְקוֹב פייקוב Paikov
י֫וּסְטִינוֹב יוסטינוב Justinov (Ustinov)
קִ֫ייֵב קייב Kiev (Kiova)
5. MUITA HUOMIOTA
5.1 ÄNG-ÄÄNNE
Äng-äänteelle (ŋ) ei ole hepreassa merkkiä. Tutuimmissa lainasanoissa sitä ei välttämättä edes äännetä, esim. mango (mango-hedelmä) lausutaan ilman äng-äännettä. Suomalaiset vierassanat transkriboidaan kirjoitusasun mukaisesti – ja äännetään tietenkin suomalaisittain.
הַ֫נְקוֹ הנקו / האנקו Hanko
ק֫וֹנְגִינְקַנְגָס קונגינקנגס / קונגינקאנגאס Konginkangas
קַ֫נְגַסְנְיֵמִי קנגסניימי / קאנגאסניימי Kangasniemi
קֶ֫נְקֶוֵרוֹ קנקוורו Kenkävero
5.2 KAHDENNETTU KONSONANTTI ELI GEMINAATTA
Kahdennettua konsonanttia eli geminaattaa ei yleensä merkitä. Kieliakatemian ohjeet ovat kahdennettujen konsonanttien osalta niukat. Ne eivät anna suoraa vastausta kaikkien suomalaisten nimien ja sanojen kirjoittamiseen. Osa seuraavista esimerkeistä on allekirjoittaneen heprean yleisestä tavuopista johtamia.
Lyhyen a- tai e-vokaalin jälkeinen geminaatta voidaan merkitä dagesh chazak -pisteellä.
אַ֫נָּה אנה Anna
פַּ֫קָּנֶן פקנן / פאקאנן Pakkanen
הַ֫נּוּ הנו / הַאנּוּ האנו Hannu
הַ֫פּוֹנֶן הפונן / האפונן Happonen
יַ֫טָּה יטה / יַאטָּה יאטה Jatta
לַ֫מַּסָּרִי למסרי / לאמאסארי Lammassaari
פֶּ֫קָּלָה פקלה / פקאלה Pekkala
קֶ֫טּוּנֶן קטונן Kettunen
Dagesh chazak -piste merkitään myös (lyhyen) i-vokaalin jälkeiseen jod-konsonanttiin.
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה Anglia (Englanti)
אִ֫יּוֹס איוס Íos
קֵ֫מִיֶּרְוִי קמיירווי Kemijärvi
rinn. קֶ֫מְיֶרְוִי קמיירווי
Kahdentavaa dagesh chazak -pistettä ei kuitenkaan merkitä sanan sisällä vet-, he-, chaf-, fe-, resh-, tsadi-, shin- eikä geresh-kirjaimiin. Sanan ensimmäiseen konsonanttiin se voidaan merkitä esim. min-preposition yhteydessä.
קָאפָה קאפה Kaffa
Myöskään konsonantin jälkeiseen geminaattaan ei voi merkitä kahdentavaa pistettä.
אֶ֫רְקִי ארקי Erkki
פִּ֫ירְקוֹ פירקו Pirkko
קַ֫רְטוּלָה קרטולה / קארטולה Karttula
Pitkien a- ja e-vokaalien sekä kaikkien i-, o- ja u-vokaalien jälkeinen kahdennettu konsonantti kirjoitetaan ilman kahdennuspistettä.
פָּ֫קָנֶן פקנן / פאקאנן Paakkanen
י֫וּסִי יוסי Jussi
ק֫וֹקוֹלָה קוקולה Kokkola
מִ֫יקָה מיקה Mika, Miika, Miikka
סִ֫יפּוֹלָה סיפולה Sipola, Siipola, Sippola, Siippola
ק֫וֹטוֹנֶן קוטונן Kotonen, Kottonen
מִ֫ינָה מינה Mina, Miina, Minna
פּ֫וּפּוֹנֶן פופונן Puponen, Pupponen, Puupponen
ט֫וּלִי טולי tuli, tuuli, tulli
בּ֫וּבָּה בובה Booba, Buba, Bubba
יָקוֹלָה יאקולה Jaakkola
5.3 DAGESH KAL -PISTETTÄ EI MERKITÄ
Vierasnimissä ei merkitä gimel-, dalet- ja geresh- eli heittomerkkikirjaimiin dagesh kal ‑pistettä. Lainasanoissa gimel- ja dalet-kirjaimiin se merkitään, samoin kuin vanhoihin vakiintuneisiin tav-kirjaimella kirjoitettaviin sanoihin.
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה Anglia (Englanti)
גֵא֫וֹרְגְיָה גאורגיה Georgia
דוּבַּאי דובאי Dubai [po. *דּוּבַּי דוביי]
תִ׳יק ת׳יק thick
5.4 ETULIITTEESEEN KUULUVAN KAHDENNUSPISTEEN
MERKITSEMINEN
Ha-artikkeliin, min-prepositioon ja she-partikkeliin liittyvä kahdennuspiste merkitään vierasnimiin ja -sanoihin heprealaisten sanojen tapaan.
גָ׳קַ֫רְטָה ג׳קרטה Jakarta [džakárta]
מִגָּ׳קַ֫רְטָה מג׳קרטה Jakartasta
Dagesh-pistettä ei voi kuitenkaan merkitä fe-äänteeseen.
פִ֫ינְלַנְד
מִפִ֫ינְלַנְד
5.5 HEPREALAISET NIMET
Läpinäkyvästi heprealaiset nimet, jotka lausutaan lähdekielessä ja hepreassa samalla tai lähes samalla tavalla, esim. Daavid, David, Daniel, Daniela, Matti, Michael, Saara, Sara, Sari ja Sarri, kirjoitetaan yleensä heprealaisen kirjoitusasun mukaisesti.
דָּ֫וִד דוד Daavid, David
דָּ֫נִיֵּאל דניאל Daniel
דָּ֫נִיֵּאלָה דניאלה Daniela
מִ֫יכָאֵל מיכאל Michael
מַ֫תִּי מתי Matti
שָׂ֫רָה שרה Saara, Sara
שָׂ֫רִי שרי Sari, Sarri
4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4L LAINASANAT https://gen.fi/h4j.html
H4L Lainasanojen konsonantit
https://gen.fi/h4L-konsonantit.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Konsonantit
3. J-konsonantti vokalisoimattomassa kirjoituksessa
3.1 Sanan alussa yksinkertaisena
3.2 Sanan keskellä ja lopussa kahtena
3.3 Yksinkertaisena, jos vierellä vokaalikirjain
3.4 Ja-tavu sanan keskellä alef-vokaalikirjaimella
3.5 I-vokaaliin päättyvät diftongit
4. V- ja w-konsonantin kirjoittaminen
4.1 Sanan alussa aina vavilla
4.2 Sanan keskellä vavilla, jos vierellä ei ole vav-vokaalikirjainta
4.3 Sanan keskellä betillä, jos vieressä on vav-vokaalikirjain
4.4 Sanan lopussa aina betillä
5. Muita huomiota
5.1 Äng-äänne
5.2 Kahdennettu konsonantti eli geminaatta
5.3 Dagesh kal -pistettä ei käytetä
5.4 Etuliitteeseen kuuluvan kahdennuspisteen merkitseminen
5.5 Heprealaiset nimet
0. DOKUMENTTEJA
H4L Nykyheprean lainasanat Johdanto
https://gen.fi/h4L-nykyheprean-lainasanat-johdanto.html
Heprean kieliakatemia, Siirtokirjoitus
https://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/taatik-loazit-2020.pdf
Heprean kieliakatemia, Vokalisoimaton kirjoitus (ktiv male)
http://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/Klaley-Ktiv-Male.pdf
1. JOHDANTO
Heprean kieliakatemia on antanut ohjeet muissa kielissä käytettävien äänteiden siirtämiseksi heprean kirjaimistolle. Viimeinen päivitys on vuodelta 2020.
Heprean siirtokirjoituksessa eli transkriboinnissa siirretään lähtökohtaisesti aina äänteitä, ei siis kirjoitettuja kirjaimia (translitterointi). Sillä, miten nimi tai sana lähdekielessä kirjoitetaan, ei pitäisi olla merkitystä: hepreaan siirretään lausuttu muoto – ainakin periaatteessa. Hepreaksi kirjoitettu lainasana tai vierasnimi sana tulisi lausua samalla tavalla kuin se on lausuttu lähdekielessä, heprean kirjoitusasusta riippumatta. Käytännössä heprean kirjoitusasu kuitenkin ohjaa ääntämistä erityisesti vanhemmissa lainasanoissa.
Monissa lainasanoissa ja vierasnimissä on konsonanttien osalta vakiintunut varhaisempien kirjoituskäytäntöjen mukainen muoto. Vokalisoinnin osalta uusia sääntöjä sovelletaan myös näihin.
Tässä dokumentissa keskitytään suomessa ja muissa tutuimmissa länsikielissä käytettävien konsonanttiäänteiden siirtämiseen heprean kirjaimistolle. Esimerkiksi arabian transkriboimiseen tarvitaan muitakin merkkejä. Konsonanttiäänteet esitetään heprealaisessa alefbet-järjestyksessä.
2. KONSONANTIT
b בּ
בֶּ֫רְלִין ברלין
paik. fem. FN Berlin (Berliini)
נַיְר֫וֹבִּי ניירובי
paik. fem. FN Nairobi
סוֹרְבּוֹן סורבון
paik. fem. FN Sorbonne (yliopisto Pariisissa)
אֶ֫בָּה אבה
henk. fem. FN (saks.) Ebba
קַבַּבּ קבב
mask. FW (arab., pers.) kabab (kebab)
v ב
– ks. "4. V- ja w-konsonantin kirjoittaminen"
g ג
גִ֫יבְּרַלְטָר גיברלטר
paik. fem. FN Gibraltar
פְּרָאג פראג
paik. fem. FN Prague (Praha)
רִ֫יגָה ריגה
paik. mask. FN Riga (Riika)
בַּ֫אגֶּה באגה
sukun. FN (ruots.) Bagge
dz ג׳ (dʒ, ğ, "ohut d" + soinnillinen s)
ג׳וֹן ג׳ון
henk. mask. FN (engl.) John
גִ׳ינְס ג׳ינס
engl. jeans [po. *גִ׳ינְז]
ג׳וֹרְג׳ ג׳ורג׳ George
ג֫׳וֹרְג׳וֹ ג׳ורג׳ו Giorgio
d ד
דִ֗יטְרוֹיְט דיטרויט Detroit
דֶ֫נְמַרְק דנמרק Denmark (Tanska)
ס֫וֹדַנְקִילֶה סודנקילה / סודאנקילה Sodankylä
אוּדֵוַ֫לָּה אודוולה / אודוואלה Uddevalla
ð ד׳ (dh, hankaava soinnillinen dentaali)
דִ׳יס ד׳יס engl. this
סָ֫דֵ׳רְן סאד׳רן engl. southern
h ה
הֶ֫לְסִינְקִי הלסינקי Helsinki
לַ֫הְטִי להטי / לאהטי Lahti
v ו
– ks. "4. V- ja w-konsonantin kirjoittaminen"
w ו (bilabiaalinen eli kahdella huulella ääntyvä v)
וִ֫ינְדְזוֹר וינדזור Windsor
ה֫וֹלִיווּד הוליווד Hollywood
z ז (soinnillinen s, ei ts!)
זוּ זו engl. zoo
בְּרָזִיל ברזיל Brazil (Brasilia)
טַיְמְז טיימז Times
ž ז׳ (ʒ, soinnillinen suhu-s)
זָ׳אן ז׳אן Jean
זָ׳אק ז׳אק Jacques
דְבוֹזָ׳ק דבוז׳ק tšek. Dvor̆ák
ḫ ח׳ (x, χ, soinniton velaarinen frikatiivi, saksan ach-äänne)
– suun takaosassa ääntyvä hankaava h-äänne
– ääntyy lähellä soinnitonta faryngaalista frikatiivia eli chet-äännettä,
joka on kuitenkin karkeampi ja ääntyy syvemmällä
– chet–geresh -merkkiä käytetään transkriboitaessa esim.
saksan ach-äännettä ja nykykreikan khi-äännettä (χ)
sekä vastaavia espanjan ja venäjän kielen äänteitä
מָ֫חֶ׳ן מח׳ן saks. (zu) machen
ח׳וּאָן ח׳ואן Juan
חָ֫׳רִיס ח׳אריס [ח׳ריס] kreik. χάρις suosio, armo
t ט
– huomaa, että ת-kirjainta käytetään nykyisin lainasanoissa vain
tav–geresh -muodossa ilmaisemaan soinnitonta hankaavaa dentaalia
י֫וּטָה יוטה Jutta
טָ֫אוּנוֹ טאונו Tauno
ט֫וֹרְנֵאוֹ טורנאו Torneå
ט֫וֹרְנְיוֹ טורניו Tornio
טִ֫יטִי טיטי Tytti
טֶ֫רְטוּ טרטו Terttu
מִ֫ינְטוּ מינטו Minttu
קַ֫טְרִינָה קטרינה Katrina, Katriina
j י (engl. y)
ks. "3. J-konsonantti vokalisoimattomassa kirjoituksessa"
ç כ (ch, sanan lopussa ך)
– soinniton palataalinen frikatiivi, esim. saksan ich-äänne.
פְרִידְרִיכְסְהָ֫פֶן פרידריכסהפן / פרידריכסהאפן
Friedrichshafen
צִ֫ירִיךְ ציריך Zürich
l ל
לֵ֫נָה לנה Leena, Lena
הֵ֫לִי הלי Heli
הֶ֫לִּי הלי Helli
רָ֫קֶל רקל / רָ֫אקֶל ראקל Raakel
m מ (sanan lopussa ם)
מַ֫רְקוּס מרקוס Markus, Marcus
הֶ֫יְמוֹ היימו Heimo
קִִ֫ימוֹ קימו Kimmo
וִ֫ילְיָאם ויליאם William
n נ (sanan lopussa ן)
נִ֫ילוֹ נילו Niilo
ק֫וֹנְטוּ קונטו Kontu
מ֫וּקוֹנֶן מוקונן Muukkonen
הֵ֫מֶנְלִינָה המנלינה Hämeenlinna
s ס
סִ֫ימוֹ סימו Simo
ר֫וֹסָה רוסה Roosa, Rosa
י֫וּסִי יוסי Jussi
p פּ (myös sanan lopussa)
פִּ֫ירְיוֹ פיריו Pirjo
אָ֫פּוֹ אפו Aapo, Aappo
פֶּ֫פִּי פפי Peppi
פֵּ֫פִּי פפי Pepi
פִ֫ילִיפּ פיליפ Filip
לָ֫אוּדְרוּפּ לאודרופ Laudrup
f פ (sanan lopussa ף)
פָבִּיאָן פביאן Fabian
פִ֫ינְלַנְד פינלנד Finland
קָאפָה קאפה Kaffa
שְׁ֫וַרְצְקוֹפְף שוורצקופף Schwarzkopf
ts צ (engl. tz)
– ts-affrikaatta kirjoitetaan tsadi-kirjaimella vain silloin, kun se kirjoitetaan
lähdekielessä yhdellä kirjaimella, saks. ja ital. z, ven. ц jne.
צִ֫ירִיךְ ציריך Zürich
יֶ֫לְצִין ילצין Е́лъцин (Jeltsin)
פִירֶ֫נְצֶה פירנצה Firenze
– jos lähdekielessä t- ja s-konsonantit kuuluvat eri tavuihin,
niin ne kirjoitetaan tet- ja samech-kirjaimilla.
וֶ֫יְטְסִילוּאוֹטוֹ וייטסילואוטו Veitsiluoto
tš צ׳ (tʃ, č, t + soinniton suhu-s)
צִ׳ין צ׳ין engl. chin
צָ֫׳אלִי צ׳אלי Charlie
k ק
– huomaa, että כ-kirjainta ei nykyisin enää käytetä lainasanoissa
eikä vierasnimissä k-äänteen merkkinä
– pisteetöntä hankaavaa chaf-kirjainta voidaan käyttää soinnittoman
palataalisen frikatiivin (saks. ich-äänne) merkkinä
קִ֫יאוּרוּבֵסִי קיאורובסי Kiuruvesi
רַ֫נְטָקִילֶה רנטקילה Rantakylä
פֶּ֫קָּה פקה Pekka
פִּ֫ירְקוֹ פירקו Pirkko
r ר
רַ֫יְמוֹ ריימו Raimo
מַ֫רְגָרֵטָה מרגרטה Margareta, Margareeta, Margareetta
וִ֫ירָט / וִ֫ירָאט וירט / ויראט Virrat
š שׁ (ʃ, sh, soinniton suhu-s)
שִׁי שי engl. she
שְׁ֫טוּטְגַרְט שטוטגרט Stuttgart
שְׁ֫וֶדְיָה שוודיה Shvedia (Ruotsi)
θ ת׳ (th, frikatiivinen soinniton t)
תִ׳יק ת׳יק engl. thick
סְמִית׳ סמית׳ Smith
Geresh- eli heittomerkkikirjaimiin (׳) ei merkitä dagesh kal -pistettä.
ג׳ gimel–geresh (dž-äänne, engl. jeans)
ד׳ dalet–geresh (ð-äänne, engl. this)
ז׳ zain–geresh (ž-äänne, ransk. Geneve, Jean)
ח׳ chet–geresh (ḫ-äänne, esp. Juan, nykykreik. χάρις suosio, armo)
צ׳ tsadi–geresh (tš-äänne, engl. Churchill)
ת׳ tav–geresh (θ-äänne, engl. thick)
גִּ֫ימֶ״ל גֵּרֵשׁ גימ״ל גרש
דָּ֫לֶ״ת גֵּרֵשׁ דל״ת גרש
זַ֫יִ״ן גֵּרֵשׁ זי״ן גרש
חֵי״ת גֵּרֵשׁ חי״ת גרש
צָ֗דִ״י גֵּרֵשׁ צד״י גרש
תָּי״ו גֵּרֵשׁ תי״ו גרש
3. J-KONSONANTTI VOKALISOIMATTOMASSA KIRJOITUKSESSA
3.1 SANAN ALUSSA YKSINKERTAISENA
Sanan alussa j-konsonantti kirjoitetaan yksinkertaisena.
י֫וּאַנְקוֹסְקִי יואנקוסקי Juankoski
יֵ֫רֶה ירה Jere
יֵ֫רָאן יראן Göran
י֫וֹרְמָה יורמה Jorma
3.2 SANAN KESKELLÄ JA LOPUSSA KAHTENA
Sanan keskellä ja lopussa j-konsonantti kirjoitetaan kahtena
!הַי !היי Hi!
סֶרְגֵי סרגיי Sergei
וֶרְסַי ורסיי Versailles
ר֫וֹבַנְיֵמִי רובניימי Rovaniemi
פּ֫וּדַסְיֶרְוִי פודסיירווי / פודאסיירווי Pudasjärvi
3.3 YKSINKERTAISENA, JOS VIERELLÄ VOKAALIKIRJAIN
Jos j-konsonantin vieressä on vokaalikirjain (alef, he, vav tai jod), niin silloin jod kirjoitetaan yksinkertaisena myös sanan keskellä ja lopussa.
קָאי קאי Kai
ל֫וֹהְיָה לוהיה Lohja
מַ֫רְיָה מריה Marja
אוּ֫טְסְיוֹקִי אוטסיוקי Utsjoki
לְיוֹן ליון Lyon [po. *לְיוֹ ליו]
קִ֫ירְיוּרִינְלוּאוֹטוֹ קיריורינלואוטו Kirjurinluoto
אִ֫ייֶס אייס Ijäs
3.4 JA-TAVU SANAN KESKELLÄ ALEF-VOKAALIKIRJAIMELLA
Sanan keskellä käytetään ja-alkuisessa tavussa a-vokaalin merkkinä alef-vokaalikirjainta.
קוֹנְיָאק קוניאק Cognac
קָ֫יָאנִי קיאני Kajaani
קַ֫רְיָאלָה קריאלה Karjala
א֫וּרְיָאלָה אוריאלה Urjala
קִ֫ירְיַאסְטוֹלָה קיריאסטולה Kirjastola
3.5 I-VOKAALIIN PÄÄTTYVÄT DIFTONGIT
Konsonantista jodia käytetään i-vokaaliin päättyvissä diftongeissa.
הֶ֫יְנוֹלָה היינולה Heinola
רֶ֫יְקְיָאוִיק רייקיאוויק Reykjavik
טַיְוָאן טייוואן Taiwan
מַ֫נְהַיְם מנהיים Mannheim
קַ֫איְנוּ קאינו Kainuu
א֫וֹיְוָה אויווה Oiva
ל֫וֹיְמָה לוימה Loimaa
א֫וּיְמָוָרָה אוימוורה / אוימאווארה Uimavaara
ק֫וּיְוַנְיֵמִי קויווניימי / קויוואניימי Kuivaniemi
4. V- JA W-KONSONANTIN KIRJOITTAMINEN
4.1 SANAN ALUSSA AINA VAVILLA
Sanan alussa oleva v- äänne kirjoitetaan aina vav-kirjaimella.
וָ֫אסָה ואסה Vaasa
ו֫וֹטְסוֹן ווטסון Watson
וִ֫יבּוּרְג ויבורג Viburg [Viipuri]
וַ֫נְטָה ונטה / ואנטה Vantaa
וִ֫ילֶה וילה Ville
4.2 SANAN KESKELLÄ VAVILLA, JOS VIERELLÄ EI OLE
VAV-VOKAALIKIRJAINTA
V-äänne kirjoitetaan vav-kirjaimella myös sanan keskellä, jos vieressä ei ole vav-vokaalikirjainta o- tai u-vokaalin merkkinä. Konsonanttinen vav merkitään vokalisoimattomassa kirjoituksessa sanan keskellä kaksoisvavilla.
לִ֫יוֶרְפּוּל ליוורפול Liverpool
הָ֫פָּוֵסִי הפווסי / האפאווסי Haapavesi
לַ֫וְיָה לוויה / לאוויה Lavia
פָּ֫אוֶל פאוול Powell
קַ֫רְוִינֶן קרווינן Karvinen
4.3 SANAN KESKELLÄ BETILLÄ, JOS VIERESSÄ ON
VAV-VOKAALIKIRJAIN
V-äänne kirjoitetaan sanan keskellä bet-kirjaimella,
jos vieressä on vav o- tai u-vokaalin merkkinä.
טוּבָ֫אלוּ טובאלו Tuvalu
י֫וּבָה יובה Juva
פּ֫וֹרְבוֹ פורבו Porvoo
ק֫וֹאוּבוֹלָה קואובולה Kouvola
רֵ֫פּוֹבֵסִי רפובסי Repovesi
Monista nimistä esiintyy myös vanhan kirjoitusasun mukaisia muotoja,
joissa v-konsonantti merkittiin aina bet-kirjaimella.
פָּ֫סִיקִיוִי פאסיקיווי {{פאסיקיבי}} Paasikivi
מ֫וֹסְקְוָה מוסקווה {{מוסקבה}} Moskva [Moskova]
4.4 SANAN LOPUSSA AINA BETILLÄ
Sanan lopussa v-äänne kirjoitetaan aina bet-kirjaimella.
פַּ֫יְקוֹב פייקוב Paikov
י֫וּסְטִינוֹב יוסטינוב Justinov (Ustinov)
קִ֫ייֵב קייב Kiev (Kiova)
5. MUITA HUOMIOTA
5.1 ÄNG-ÄÄNNE
Äng-äänteelle (ŋ) ei ole hepreassa merkkiä. Tutuimmissa lainasanoissa sitä ei välttämättä edes äännetä, esim. mango (mango-hedelmä) lausutaan ilman äng-äännettä. Suomalaiset vierassanat transkriboidaan kirjoitusasun mukaisesti – ja äännetään tietenkin suomalaisittain.
הַ֫נְקוֹ הנקו / האנקו Hanko
ק֫וֹנְגִינְקַנְגָס קונגינקנגס / קונגינקאנגאס Konginkangas
קַ֫נְגַסְנְיֵמִי קנגסניימי / קאנגאסניימי Kangasniemi
קֶ֫נְקֶוֵרוֹ קנקוורו Kenkävero
5.2 KAHDENNETTU KONSONANTTI ELI GEMINAATTA
Kahdennettua konsonanttia eli geminaattaa ei yleensä merkitä. Kieliakatemian ohjeet ovat kahdennettujen konsonanttien osalta niukat. Ne eivät anna suoraa vastausta kaikkien suomalaisten nimien ja sanojen kirjoittamiseen. Osa seuraavista esimerkeistä on allekirjoittaneen heprean yleisestä tavuopista johtamia.
Lyhyen a- tai e-vokaalin jälkeinen geminaatta voidaan merkitä dagesh chazak -pisteellä.
אַ֫נָּה אנה Anna
פַּ֫קָּנֶן פקנן / פאקאנן Pakkanen
הַ֫נּוּ הנו / הַאנּוּ האנו Hannu
הַ֫פּוֹנֶן הפונן / האפונן Happonen
יַ֫טָּה יטה / יַאטָּה יאטה Jatta
לַ֫מַּסָּרִי למסרי / לאמאסארי Lammassaari
פֶּ֫קָּלָה פקלה / פקאלה Pekkala
קֶ֫טּוּנֶן קטונן Kettunen
Dagesh chazak -piste merkitään myös (lyhyen) i-vokaalin jälkeiseen jod-konsonanttiin.
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה Anglia (Englanti)
אִ֫יּוֹס איוס Íos
קֵ֫מִיֶּרְוִי קמיירווי Kemijärvi
rinn. קֶ֫מְיֶרְוִי קמיירווי
Kahdentavaa dagesh chazak -pistettä ei kuitenkaan merkitä sanan sisällä vet-, he-, chaf-, fe-, resh-, tsadi-, shin- eikä geresh-kirjaimiin. Sanan ensimmäiseen konsonanttiin se voidaan merkitä esim. min-preposition yhteydessä.
קָאפָה קאפה Kaffa
Myöskään konsonantin jälkeiseen geminaattaan ei voi merkitä kahdentavaa pistettä.
אֶ֫רְקִי ארקי Erkki
פִּ֫ירְקוֹ פירקו Pirkko
קַ֫רְטוּלָה קרטולה / קארטולה Karttula
Pitkien a- ja e-vokaalien sekä kaikkien i-, o- ja u-vokaalien jälkeinen kahdennettu konsonantti kirjoitetaan ilman kahdennuspistettä.
פָּ֫קָנֶן פקנן / פאקאנן Paakkanen
י֫וּסִי יוסי Jussi
ק֫וֹקוֹלָה קוקולה Kokkola
מִ֫יקָה מיקה Mika, Miika, Miikka
סִ֫יפּוֹלָה סיפולה Sipola, Siipola, Sippola, Siippola
ק֫וֹטוֹנֶן קוטונן Kotonen, Kottonen
מִ֫ינָה מינה Mina, Miina, Minna
פּ֫וּפּוֹנֶן פופונן Puponen, Pupponen, Puupponen
ט֫וּלִי טולי tuli, tuuli, tulli
בּ֫וּבָּה בובה Booba, Buba, Bubba
יָקוֹלָה יאקולה Jaakkola
5.3 DAGESH KAL -PISTETTÄ EI MERKITÄ
Vierasnimissä ei merkitä gimel-, dalet- ja geresh- eli heittomerkkikirjaimiin dagesh kal ‑pistettä. Lainasanoissa gimel- ja dalet-kirjaimiin se merkitään, samoin kuin vanhoihin vakiintuneisiin tav-kirjaimella kirjoitettaviin sanoihin.
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה Anglia (Englanti)
גֵא֫וֹרְגְיָה גאורגיה Georgia
דוּבַּאי דובאי Dubai [po. *דּוּבַּי דוביי]
תִ׳יק ת׳יק thick
5.4 ETULIITTEESEEN KUULUVAN KAHDENNUSPISTEEN
MERKITSEMINEN
Ha-artikkeliin, min-prepositioon ja she-partikkeliin liittyvä kahdennuspiste merkitään vierasnimiin ja -sanoihin heprealaisten sanojen tapaan.
גָ׳קַ֫רְטָה ג׳קרטה Jakarta [džakárta]
מִגָּ׳קַ֫רְטָה מג׳קרטה Jakartasta
Dagesh-pistettä ei voi kuitenkaan merkitä fe-äänteeseen.
פִ֫ינְלַנְד
מִפִ֫ינְלַנְד
5.5 HEPREALAISET NIMET
Läpinäkyvästi heprealaiset nimet, jotka lausutaan lähdekielessä ja hepreassa samalla tai lähes samalla tavalla, esim. Daavid, David, Daniel, Daniela, Matti, Michael, Saara, Sara, Sari ja Sarri, kirjoitetaan yleensä heprealaisen kirjoitusasun mukaisesti.
דָּ֫וִד דוד Daavid, David
דָּ֫נִיֵּאל דניאל Daniel
דָּ֫נִיֵּאלָה דניאלה Daniela
מִ֫יכָאֵל מיכאל Michael
מַ֫תִּי מתי Matti
שָׂ֫רָה שרה Saara, Sara
שָׂ֫רִי שרי Sari, Sarri