H4L Vierassanojen ja -nimien konsonantit (HEPREA KIELIOPPI LAINASANAT)
| h4l-konsonantit.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 18.3.2022).
4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4L LAINASANAT https://gen.fi/h4j.html
H4L Vierassanojen ja -nimien konsonantit
https://gen.fi/h4L-konsonantit.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Konsonantit
3. J-konsonantti vokalisoimattomassa kirjoituksessa
3.1 Sanan alussa yksi jod
3.2 Sanan keskellä ja lopussa kaksi jodia
3.3 Yksi jod, jos vierellä vokaalikirjain
3.4 Ja-tavu sanan keskellä alef-vokaalikirjaimella
3.5 I-vokaaliin päättyvät diftongit
4. V- ja w-konsonantin kirjoittaminen
4.1 Sanan alussa aina vavilla
4.2 Sanan keskellä vavilla, jos vierellä ei ole vav-vokaalikirjainta
4.3 Sanan keskellä betillä, jos vieressä on vav-vokaalikirjain
4.4 Sanan lopussa v-äänne aina betillä
5. Muita huomiota
5.1 Äng-äänne
5.2 Kahdennettu konsonantti eli geminaatta
5.3 Vierasnimiin ei merkitä dagesh kal -pistettä
5.4 Etuliitteeseen kuuluvan kahdennuspisteen merkitseminen
5.5 Läpinäkyvästi heprealaiset nimet
0. DOKUMENTTEJA
H4L Nykyheprean lainasanat Johdanto
https://gen.fi/h4L-nykyheprean-lainasanat-johdanto.html
Heprean kieliakatemia, Siirtokirjoitus
https://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/taatik-loazit-2020.pdf
Heprean kieliakatemia, Vokalisoimaton kirjoitus (ktiv male)
http://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/Klaley-Ktiv-Male.pdf
1. JOHDANTO
Heprean kieliakatemia on antanut ohjeet muissa kielissä käytettävien äänteiden siirtämiseksi heprean kirjaimistolle. Viimeinen päivitys on vuodelta 2020.
Tässä dokumentissa keskitytään suomessa ja muissa tutuimmissa länsikielissä käytettävien konsonanttiäänteiden siirtämiseen heprean kirjaimistolle. Esimerkiksi arabian transkriboimiseen tarvitaan muitakin merkkejä. Konsonanttiäänteet esitetään heprealaisessa alefbet-järjestyksessä.
Vokaalien merkitseminen:
H4L Nykyheprean lainasanat Johdanto
https://gen.fi/h4L-nykyheprean-lainasanat-johdanto.html
2. KONSONANTIT
b בּ
בֶּ֫רְלִין ברלין
paik. fem. FN (saks.) Berlin (Berliini)
נַיְר֫וֹבִּי ניירובי
paik. fem. FN Nairobi
סוֹרְבּוֹן סורבון
paik. fem. FN (ransk.) Sorbonne (yliopisto Pariisissa)
אֶ֫בָּה אבה
henk. fem. FN (saks.) Ebba
קַבַּבּ קבב
mask. FW (arab. < pers.) kabab (kebab)
v ב
– ks. "4. V- ja w-konsonantin kirjoittaminen"
g ג
גִ֫יבְּרַלְטָר גיברלטר
paik. fem. FN (arab.) Gibraltar
vrt. גִּ֫יבְּרַלְטָרִי kansallisuussubst./kansallisuusadj. FW
פְּרָאג פראג
paik. fem. FN Prague (Praha)
רִ֫יגָה ריגה
paik. mask. FN Riga (Riika)
בַּ֫אגֶּה באגה
sukun. FN (ruots.) Bagge
dz ג׳ (dʒ, ğ, "ohut d" + soinnillinen s)
ג׳וֹן ג׳ון
henk. mask. FN (engl.) John
גִ׳ינְס ג׳ינס
mask. [plurale tantum] FW (engl. jeans [po. *גִ׳ינְז]) farkut
ג׳וֹרְג׳ ג׳ורג׳
henk. mask. FN (engl.) George
ג֫׳וֹרְג׳וֹ ג׳ורג׳ו
henk. mask. FN (ital.) Giorgio
d ד
דִ֗יטְרוֹיְט דיטרויט
paik. fem. FN (engl.) Detroit
דֶ֫נְמַרְק דנמרק
paik. fem. FN (engl.) Denmark (Tanska)
ס֫וֹדַנְקִילֶה סודנקילה \ סודאנקילה
paik. mask. FN Sodankylä
אוּדֵוַ֫לָּה אודוולה \ אודוואלה
paik. fem. FN (ruots.) Uddevalla
ð ד׳ (dh, hankaava soinnillinen dentaali)
דִ׳יס ד׳יס
engl. this (tämä)
סָ֫דֵ׳רְן סאד׳רן
engl. southern (eteläinen)
h ה
הֶ֫לְסִינְקִי הלסינקי
paik. fem. FN Helsinki
לַ֫הְטִי לאהטי
paik. fem. FN Lahti
v ו
– ks. "4. V- ja w-konsonantin kirjoittaminen"
w ו (bilabiaalinen eli kahdella huulella ääntyvä v)
וִ֫ינְדְזוֹר וינדזור
sukun. FN (engl.) Windsor
ה֫וֹלִיווּד הוליווד
paik. fem. FN (engl.) Hollywood
z ז (soinnillinen s, ei ts!)
זוּ זו
engl. zoo (eläintarha)
BH (14x) pron. tämä, se, joka, mikä
בְּרָזִיל ברזיל
paik. fem. FN Brazil (Brasilia)
טַיְמְז טיימז
paik. mask. FN (engl.) Times
ž ז׳ (ʒ, soinnillinen suhu-s)
זָ׳אן ז׳אן
henk. mask. FN (ransk.) Jean
זָ׳אק ז׳אק
henk. mask. FN Jacques (ransk.)
דְבוֹזָ׳ק דבוז׳ק
sukun. FN Dvor̆ák (tšek.)
ḫ ח׳ (x, χ, soinniton velaarinen frikatiivi, saksan ach-äänne)
– suun takaosassa ääntyvä hankaava h-äänne
– ääntyy lähellä soinnitonta faryngaalista frikatiivia eli chet-äännettä,
joka on kuitenkin karkeampi ja ääntyy syvemmällä
– chet–geresh-merkkiä käytetään transkriboitaessa esim.
saksan ach-äännettä ja nykykreikan khi-äännettä (χ)
sekä vastaavia espanjan ja venäjän kielen äänteitä
מָ֫חֶ׳ן מח׳ן
saks. (zu) machen (tehdä)
ח׳וּאָן ח׳ואן
henk. mask. FN Juan (esp.)
חָ֫׳רִיס ח׳אריס] ח׳ריס[
nykykreik. χάρις suosio, armo
t ט
– huomaa, että ת-kirjainta käytetään nykyisin lainasanoissa vain
tav–geresh -muodossa ilmaisemaan soinnitonta hankaavaa dentaalia
י֫וּטָה יוטה
henk. fem. FN Jutta < Judit eli juutalaisnainen
טָ֫אוּנוֹ טאונו
henk. mask. FN Tauno
ט֫וֹרְנֵאוֹ טורנאו
paik. fem. FN Torneå (ruots. Tornio)
ט֫וֹרְנְיוֹ טורניו
paik. fem. FN Tornio
טִ֫יטִי טיטי
henk. fem. FN Tytti, Titi
טֶ֫רְטוּ טרטו
henk. fem. FN Terttu
מִ֫ינְטוּ מינטו
henk. fem. FN Minttu
קַ֫טְרִינָה קטרינה
henk. fem. FN Katrina, Katriina
j י (engl. y)
ks. "3. J-konsonantti vokalisoimattomassa kirjoituksessa"
ç כ (ch, sanan lopussa ך)
– soinniton palataalinen frikatiivi, esim. saksan ich-äänne.
פְרִידְרִיכְסְהָ֫פֶן פרידריכסהפן \ פרידריכסהאפן
paik. fem. FN Friedrichshafen
(saksalainen kaupunki lähellä Itävallan ja Sveitsin rajaa,
ilmalaivatehdas Zeppelin)
צִ֫ירִיךְ ציריך
paik. fem. FN Zürich
(Pohjois-Sveitsin kaupunki, asukasluvultaan maan suurin)
l ל
לֵ֫נָה לנה
henk. fem. FN Leena, Lena
הֵ֫לִי הלי
henk. fem. FN Heli
הֶ֫לִּי הלי
henk. fem. FN Helli
רָ֫קֶל רקל / רָ֫אקֶל ראקל
henk. fem. FN Raakel
m מ (sanan lopussa ם)
מַ֫רְקוּס מרקוס
henk. mask. FN Markus, Marcus
הֶ֫יְמוֹ היימו
henk. mask. FN Heimo
קִִ֫ימוֹ קימו
henk. mask. FN Kimmo
וִ֫ילְיָאם ויליאם
henk. mask. FN William
n נ (sanan lopussa ן)
נִ֫ילוֹ נילו
henk. mask. FN Niilo
ק֫וֹנְטוּ קונטו
paik. fem. FN Kontu (kylä Etelä-Karjalassa Jääskessä/Antreassa,
liitettiin vuonna 1906 Nuijamaahan, vuonna 1989 Lappeenrantaan, osa kylästä jäi sodan jälkeen Neuvostoliiton alueelle)
מ֫וּקוֹנֶן מוקונן
sukun. FN Muukkonen
הֵ֫מֶנְלִינָה המנלינה
paik. fem. FN Hämeenlinna
s ס
סִ֫ימוֹ סימו
henk. mask. FN Simo
ר֫וֹסָה רוסה
henk. fem. FN Roosa, Rosa
י֫וּסִי יוסי
henk. mask. FN Jussi
p פּ (myös sanan lopussa)
פִּ֫ירְיוֹ פיריו
henk. fem. FN Pirjo
אָ֫פּוֹ אפו
henk. mask. FN Aapo, Aappo
פֶּ֫פִּי פפי
henk. fem. FN Peppi
פֵּ֫פִּי פפי
erisn. mask. (sarjakuvahahmo) FN Pepi
פִ֫ילִיפּ פיליפ
henk. mask. FN Filip
לָ֫אוּדְרוּפּ לאודרופ
sukun. FN Laudrup (tansk.)
f פ (sanan lopussa ף)
פָבִּיאָן פביאן
henk. mask. FN Fabian
(room. sukunimi, "pavunviljelijä", lat. faba, papu)
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
paik. fem. FN Finland
קָאפָה קאפה
paik. fem. FN Kaffa
שְׁ֫וַרְצְקוֹפְף שוורצקופף
sukun. FN Schwarzkopf (saks.)
ts צ (engl. tz)
– ts-affrikaatta kirjoitetaan tsadi-kirjaimella vain silloin,
kun t ja s kuuluvat samaan tavuun: esim. saks. ja ital. z, ven. ц jne.
צִ֫ירִיךְ ציריך
paik. fem. FN Zürich (Sveitsin pohjoisosassa sijaitseva
maan suurin kaupunki, yli 400 000 asukasta)
יֶ֫לְצִין ילצין
sukun. FN Е́лъцин (Boris Jeltsin [1931–2007],
Venäjän ensimmäinen presidentti vuosina 1991–1999)
פִירֶ֫נְצֶה פירנצה
paik. fem. FN Firenze (Keski-Italian Toscanan alueen pääkaupunki,
"maailman taideaarteiden pääkaupunki")
– jos lähdekielessä t- ja s-konsonantit kuuluvat eri tavuihin,
niin ne kirjoitetaan tet- ja samech-kirjaimilla
וֶ֫יְטְסִילוּאוֹטוֹ וייטסילואוטו
paik. fem. FN Veitsiluoto (vuonna 2021 lakkautettu aikanaan
maailman pohjoisimpana sijainnut paperitehdas Kemissä)
tš צ׳ (tʃ, č, t + soinniton suhu-s)
צִ׳ין צ׳ין
engl. chin (leuka)
צָ֫׳אלִי צ׳אלי
henk. mask. FN Charlie
k ק
– huomaa, että כ-kirjainta ei nykyisin enää käytetä lainasanoissa
eikä vierasnimissä k-äänteen merkkinä
– pisteetöntä hankaavaa chaf-kirjainta voidaan käyttää soinnittoman
palataalisen frikatiivin (saks. ich-äänne) merkkinä
קִ֫יאוּרוּבֵסִי קיאורובסי
paik. fem. FN Kiuruvesi (Pohjois-Savossa sijaitseva kaupunki,
maitopitäjä ja Suomen suurin naudanlihan tuottaja)
רַ֫נְטָקִילֶה רנטקילה
paik. fem. FN Rantakylä (kaupunginosa Joensuussa ja Mikkelissä
sekä kylännimi useissa kunnissa)
פֶּ֫קָּה פקה
henk. mask. FN Pekka
פִּ֫ירְקוֹ פירקו
henk. fem. FN Pirkko
r ר
רַ֫יְמוֹ ריימו
henk. mask. FN Raimo (muinaissaks. Ragimund, "neuvokas suojelija")
מַ֫רְגָרֵטָה מרגרטה
henk. fem. FN Margareta, Margareeta, Margareetta
(kreik. μαργαρίτης margariitees, helmi)
וִ֫ירָט וירט \ ויראט
paik. fem. FN Virrat (kaupunki Pirkanmaalla)
š שׁ (ʃ, sh, soinniton suhu-s)
שִׁי שי
engl. she
שְׁ֫טוּטְגַרְט שטוטגרט
paik. fem. FN Stuttgart
(Saksan Baden-Württembergin osavaltion pääkaupunki)
שְׁ֫וֶדְיָה שוודיה
paik. fem. FN Shvedia (Ruotsi)
θ ת׳ (th, frikatiivinen soinniton t)
תִ׳יק ת׳יק
engl. thick (paksu)
סְמִית׳ סמית׳
sukun. FN Smith (engl. "seppä")
3. J-KONSONANTTI VOKALISOIMATTOMASSA KIRJOITUKSESSA
3.1 SANAN ALUSSA YKSI JOD
Sanan alussa j-konsonantti kirjoitetaan yksinkertaisena.
י֫וּאַנְקוֹסְקִי יואנקוסקי
paik. fem. FN Juankoski
(nyk. Kuopioon kuuluva ent. kaupunki Pohjois-Savossa)
יֵ֫רֶה ירה
henk. mask. FN Jere
יֵ֫רָאן יראן
henk. mask. FN Göran
י֫וֹרְמָה יורמה
henk. mask. FN Jorma
OH10 tähän 17.3.2022
3.2 SANAN KESKELLÄ JA LOPUSSA KAKSI JODIA
Sanan keskellä ja lopussa j-konsonantti kirjoitetaan ktiv male -kirjoituksessa
kahtena.
הַי !היי!
interj. FW Hi! (engl.)
סֶרְגֵי סרגיי
henk. mask. FN Sergei
וֶרְסַי ורסיי
paik. fem. FN Versailles
(kaupunki Pariisin lähistöllä, Ranskan kuninkaiden hovikaupunki v. 1682–1789, ensimmäisen maailmansodan jälkeisen rauhansopimuksen allekirjoituspaikka v. 1919)
ר֫וֹבַנְיֵמִי רובניימי
paik. fem. FN Rovaniemi (pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki)
פּ֫וּדַסְיֶרְוִי פודסיירווי \ פודאסיירווי
paik. fem. FN Pudasjärvi (kaupunki Pohjois-Pohjanmaan maakunnan
pohjoisosassa, Lapin kunnat pois lukien Suomen pinta-alaltaan suurin kunta, kaikkiaan 8. laajin)
3.3 YKSI JOD, JOS VIERELLÄ ON VOKAALIKIRJAIN
Jos j-konsonantin vieressä on vokaalikirjain, niin jod kirjoitetaan yksinkertaisena myös sanan keskellä ja lopussa.
קָאי קאי
henk. mask. FN Kai
ל֫וֹהְיָה לוהיה
paik. fem. FN Lohja
מַ֫רְיָה מריה
henk. fem. FN Marja
אוּ֫טְסְיוֹקִי אוטסיוקי
paik. fem. FN Utsjoki
לְיוֹן ליון
paik. fem. FN Lyon [po. *לְיוֹ ליו]
קִ֫ירְיוּרִינְלוּאוֹטוֹ קיריורינלואוטו
paik. fem. FN Kirjurinluoto
אִ֫ייֶס אייס
sukun. FN Ijäs
3.4 JA-TAVU SANAN KESKELLÄ ALEF-VOKAALIKIRJAIMELLA
Sanan keskellä käytetään ja-alkuisessa tavussa a-vokaalin merkkinä alef-vokaalikirjainta.
קוֹנְיָאק קוניאק
paik. fem. FN Cognac (kunta Länsi-Ranskassa > konjakki)
קָ֫יָאנִי קיאני
paik. fem. FN Kajaani
קַ֫רְיָאלָה קריאלה
paik. fem. FN Karjala
א֫וּרְיָאלָה אוריאלה
paik. fem. FN Urjala
קִ֫ירְיַאסְטוֹלָה קיריאסטולה
paik. fem. FN Kirjastola
3.5 I-VOKAALIIN PÄÄTTYVÄT DIFTONGIT
I-vokaaliin päättyvissä diftongeissa käytetään konsonanttista jodia.
הֶ֫יְנוֹלָה היינולה
paik. fem. FN Heinola
רֶ֫יְקְיָאוִיק רייקיאוויק
paik. fem. FN Reykjavik
טַיְוָאן טייוואן
paik. fem. FN Taiwan
מַ֫נְהַיְם מנהיים
paik. fem. FN Mannheim
קַ֫יְנוּ קיינו \ קאינו
paik. fem. FN Kainuu
א֫וֹיְוָה אויווה
henk. mask. FN Oiva
ל֫וֹיְמָה לוימה
paik. fem. FN Loimaa
א֫וּיְמָוָרָה אוימוורה \ אוימאווארה
paik. fem. FN Uimavaara
ק֫וּיְוַנְיֵמִי קויווניימי \ קויוואניימי
paik. fem. FN Kuivaniemi
4. V- JA W-KONSONANTIN KIRJOITTAMINEN
4.1 SANAN ALUSSA AINA VAVILLA
Sanan alussa oleva v- äänne kirjoitetaan aina vav-kirjaimella.
וָ֫אסָה ואסה
paik. fem. FN Vaasa
ו֫וֹטְסוֹן ווטסון
sukun. FN Watson
וִ֫יבּוּרְג ויבורג
paik. fem. FN Viburg [Viipuri]
וַ֫נְטָה ונטה \ ואנטה
paik. fem. FN Vantaa
וִ֫ילֶה וילה
henk. mask. FN Ville
4.2 SANAN KESKELLÄ VAVILLA, JOS VIERELLÄ EI OLE
VAV-VOKAALIKIRJAINTA
V-äänne kirjoitetaan vav-kirjaimella myös sanan keskellä, jos vieressä ei ole vav-vokaalikirjainta o- tai u-vokaalin merkkinä. Konsonanttinen vav merkitään vokalisoimattomassa kirjoituksessa sanan keskellä kaksoisvavilla.
לִ֫יוֶרְפּוּל ליוורפול
paik. fem. FN Liverpool
הָ֫פָּוֵסִי הפווסי / האפאווסי
paik. fem. FN Haapavesi
לַ֫וְיָה לוויה / לאוויה
paik. fem. FN Lavia
פָּ֫אוֶל פאוול
sukun. FN Powell
קַ֫רְוִינֶן קרווינן
sukun. / erisn. mask. (sarjakuvahahmo) FN Karvinen
4.3 SANAN KESKELLÄ BETILLÄ, JOS VIERESSÄ ON
VAV-VOKAALIKIRJAIN
V-äänne kirjoitetaan sanan keskellä bet-kirjaimella,
jos vieressä on vav o- tai u-vokaalin merkkinä.
טוּבָ֫אלוּ טובאלו
paik. fem. FN Tuvalu
י֫וּבָה יובה
paik. fem. FN Juva
פּ֫וֹרְבוֹ פורבו
paik. fem. FN Porvoo
ק֫וֹאוּבוֹלָה קואובולה
paik. fem. FN Kouvola
רֵ֫פּוֹבֵסִי רפובסי
paik. fem. FN Repovesi
Monista nimistä esiintyy myös vanhan kirjoitusasun mukaisia muotoja,
joissa v-konsonantti merkittiin aina bet-kirjaimella.
פָּ֫סִיקִיוִי פאסיקיווי}} פאסיקיבי{{
sukun. FN Paasikivi
מ֫וֹסְקְוָה מוסקווה}} מוסקבה{{
paik. fem. FN Moskva [Moskova]
4.4 SANAN LOPUSSA V-ÄÄNNE AINA BETILLÄ
Sanan lopussa v-äänne kirjoitetaan aina bet-kirjaimella.
פַּ֫יְקוֹב פייקוב
sukun. FN Paikov
י֫וּסְטִינוֹב יוסטינוב
sukun. FN Justinov (Ustinov)
קִ֫ייֵב קייב
paik. fem. FN Kiev (Kiova)
5. MUITA HUOMIOTA
5.1 ÄNG-ÄÄNNE
Äng-äänteelle (ŋ) ei ole hepreassa merkkiä. Tutuimmissa lainasanoissa sitä ei välttämättä edes äännetä, esim. mango (mango-hedelmä) lausutaan ilman äng-äännettä. Suomalaiset vierassanat transkriboidaan kirjoitusasun mukaisesti – ja äännetään tietenkin suomalaisittain.
הַ֫נְקוֹ הנקו \ האנקו
paik. fem. FN Hanko
ק֫וֹנְגִינְקַנְגָס קונגינקנגס \ קונגינקאנגאס
paik. fem. FN Konginkangas
קַ֫נְגַסְנְיֵמִי קנגסניימי \ קאנגאסניימי
paik. fem. / sukun. FN Kangasniemi
קֶ֫נְקֶוֵרוֹ קנקוורו
paik. fem. FN Kenkävero
5.2 KAHDENNETTU KONSONANTTI ELI GEMINAATTA
Kahdennettua konsonanttia eli geminaattaa ei yleensä merkitä. Kieliakatemian ohjeet ovat kahdennettujen konsonanttien osalta niukat. Ne eivät anna suoraa vastausta kaikkien suomalaisten nimien ja sanojen kirjoittamiseen. Osa seuraavista esimerkeistä on allekirjoittaneen heprean yleisestä tavuopista johtamia.
Lyhyen a- tai e-vokaalin jälkeinen geminaatta voidaan merkitä dagesh chazak ‑pisteellä.
אַ֫נָּה אנה
henk. fem. FN Anna
פַּ֫קָּנֶן פקנן \ פאקאנן
sukun. FN Pakkanen
הַ֫נּוּ הנו \ הַ֫אנּוּ האנו
henk. mask. FN Hannu
הַ֫פּוֹנֶן הפונן \ האפונן
sukun. FN Happonen
יַ֫טָּה יטה \ יַאטָּה יאטה
henk. fem. FN Jatta
לַ֫מַּסָּרִי למסרי / לאמאסארי
paik. mask. / paik. fem. / sukun. FN Lammassaari
(asumattomana saarena maskuliini, asutuspaikan nimenä feminiini)
פֶּ֫קָּלָה פקלה / פקאלה
sukun. FN Pekkala
קֶ֫טּוּנֶן קטונן
sukun. FN Kettunen
Dagesh chazak -piste eli vokaalin jälkeinen kahdentava piste merkitään myös (lyhyen) i-vokaalin jälkeiseen jod-konsonanttiin.
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
paik. fem. FN Anglia (Englanti)
אִ֫יּוֹס איוס
paik. fem. FN Íos
קֵ֫מִיֶּרְוִי קמיירווי
paik. fem. FN Kemijärvi
rinn. קֶ֫מְיֶרְוִי קמיירווי
Kahdentavaa dagesh chazak -pistettä ei kuitenkaan merkitä sanan sisällä vet-, he-, chaf-, fe-, resh-, tsadi-, shin- eikä geresh-kirjaimiin.
קָאפָה קאפה
paik. fem. FN Kaffa
ק֫וּרִי קורי
sukun. FN Kurri
Sanan ensimmäiseen konsonanttiin se voidaan merkitä esim. min-preposition yhteydessä.
מִגִּ׳ינְס מג׳ינס
mask. [plurale tantum] FW farkuista
Myöskään konsonantin jälkeiseen geminaattaan ei voi merkitä kahdentavaa pistettä.
אֶ֫רְקִי ארקי
henk. mask. FN Erkki
פִּ֫ירְקוֹ פירקו
henk. fem. FN Pirkko
קַ֫רְטוּלָה קרטולה \ קארטולה
paik. fem. FN Karttula
Pitkien a- ja e-vokaalien sekä kaikkien i-, o- ja u-vokaalien jälkeinen kahdennettu konsonantti kirjoitetaan ilman kahdennuspistettä.
פָּ֫קָנֶן פקנן / פאקאנן
sukun. FN Paakkanen
י֫וּסִי יוסי
henk. mask. FN Jussi
ק֫וֹקוֹלָה קוקולה
paik. fem. / sukun. FN Kokkola
מִ֫יקָה מיקה
henk. mask. FN Mika, Miika, Miikka
סִ֫יפּוֹלָה סיפולה
paik. fem. / sukun. FN Sipola, Siipola, Sippola, Siippola
ק֫וֹטוֹנֶן קוטונן
sukun. FN Kotonen, Kottonen
מִ֫ינָה מינה
henk. fem. FN Mina, Miina, Minna
פּ֫וּפּוֹנֶן פופונן
sukun. FN Puponen, Pupponen, Puupponen
ט֫וּלִי טולי
suom. tuli, tuuli, tulli
בּ֫וּבָּה בובה
henk. mask. FN Booba, Buba, Bubba
יָ֫קוֹלָה יאקולה
sukun. FN Jaakkola, Jaakola, Jakola
vrt. יַ֫קּוֹלָה יאקולה Jakkola
5.3 VIERASNIMIIN EI MERKITÄ DAGESH KAL -PISTETTÄ
Vierasnimissä (FN) ei merkitä gimel-, dalet- ja geresh- eli heittomerkkikirjaimiin dagesh kal ‑pistettä.
ג׳ gimel–geresh (dʒ-äänne, engl. jeans)
גִּ֫ימֶ״ל גֵּרֵשׁ גימ״ל גרש
ד׳ dalet–geresh (ð-äänne, engl. this)
דָּ֫לֶ״ת גֵּרֵשׁ דל״ת גרש
ת׳ tav–geresh (θ-äänne, engl. thick)
תָּי״ו גֵּרֵשׁ תי״ו גרש
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
paik. fem. FN Anglia (Englanti)
גֵא֫וֹרְגְיָה גאורגיה
paik. fem. FN Georgia
גִ׳ינְס ג׳ינס
mask. [plurale tantum] FW (engl. jeans [po. *גִ׳ינְז]) farkut
דוּבַּאי דובאי
paik. fem. FN Dubai [po. *דוּבַּי דוביי]
דִ׳יס ד׳יס
engl. this
תִ׳יק ת׳יק
engl. thick
Vierassanojen (FW) gimel- ja dalet-kirjaimiin merkitään dagesh kal -piste, samoin kuin vanhoihin vakiintuneisiin tav-kirjaimella kirjoitettaviin sanoihin.
גְּלוֹבּוּס
mask. FW (lat. globus) maapallo
דֵּ֫נִי
kansallisuussubst./kansallisuusadj. FW tanskalainen
תֶּה
mask. FW (kiina) tee
5.4 ETULIITTEESEEN KUULUVAN KAHDENNUSPISTEEN
MERKITSEMINEN
Ha-artikkeliin, min-prepositioon ja she-partikkeliin liittyvä kahdennuspiste merkitään vierasnimiin ja -sanoihin heprealaisten sanojen tapaan.
גָ׳קַ֫רְטָה ג׳קרטה
paik. fem. FN Jakarta [dʒakarta]
מִגָּ׳קַ֫רְטָה מג׳קרטה
Jakartasta
Dagesh-pistettä ei voi kuitenkaan merkitä f-äänteeseen.
פִ֫ינְלַנְד
מִפִ֫ינְלַנְד
5.5 LÄPINÄKYVÄSTI HEPREALAISET NIMET
Läpinäkyvästi heprealaiset nimet, jotka lausutaan lähdekielessä ja hepreassa samalla tai lähes samalla tavalla, esim. Daavid, David, Daniel, Daniela, Matti, Michael, Saara, Sara, Sari ja Sarri, kirjoitetaan yleensä heprealaisen kirjoitusasun mukaisesti.
דָּ֫וִד דוד
Daavid, David
דָּ֫נִיֵּאל דניאל
Daniel
דָּ֫נִיֵּאלָה דניאלה
Daniela
מִ֫יכָאֵל מיכאל
Michael
מַ֫תִּי מתי
Matti
שָׂ֫רָה שרה
Saara, Sara
שָׂ֫רִי שרי
Sari, Sarri
4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4L LAINASANAT https://gen.fi/h4j.html
H4L Vierassanojen ja -nimien konsonantit
https://gen.fi/h4L-konsonantit.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Konsonantit
3. J-konsonantti vokalisoimattomassa kirjoituksessa
3.1 Sanan alussa yksi jod
3.2 Sanan keskellä ja lopussa kaksi jodia
3.3 Yksi jod, jos vierellä vokaalikirjain
3.4 Ja-tavu sanan keskellä alef-vokaalikirjaimella
3.5 I-vokaaliin päättyvät diftongit
4. V- ja w-konsonantin kirjoittaminen
4.1 Sanan alussa aina vavilla
4.2 Sanan keskellä vavilla, jos vierellä ei ole vav-vokaalikirjainta
4.3 Sanan keskellä betillä, jos vieressä on vav-vokaalikirjain
4.4 Sanan lopussa v-äänne aina betillä
5. Muita huomiota
5.1 Äng-äänne
5.2 Kahdennettu konsonantti eli geminaatta
5.3 Vierasnimiin ei merkitä dagesh kal -pistettä
5.4 Etuliitteeseen kuuluvan kahdennuspisteen merkitseminen
5.5 Läpinäkyvästi heprealaiset nimet
0. DOKUMENTTEJA
H4L Nykyheprean lainasanat Johdanto
https://gen.fi/h4L-nykyheprean-lainasanat-johdanto.html
Heprean kieliakatemia, Siirtokirjoitus
https://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/taatik-loazit-2020.pdf
Heprean kieliakatemia, Vokalisoimaton kirjoitus (ktiv male)
http://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/Klaley-Ktiv-Male.pdf
1. JOHDANTO
Heprean kieliakatemia on antanut ohjeet muissa kielissä käytettävien äänteiden siirtämiseksi heprean kirjaimistolle. Viimeinen päivitys on vuodelta 2020.
Tässä dokumentissa keskitytään suomessa ja muissa tutuimmissa länsikielissä käytettävien konsonanttiäänteiden siirtämiseen heprean kirjaimistolle. Esimerkiksi arabian transkriboimiseen tarvitaan muitakin merkkejä. Konsonanttiäänteet esitetään heprealaisessa alefbet-järjestyksessä.
Vokaalien merkitseminen:
H4L Nykyheprean lainasanat Johdanto
https://gen.fi/h4L-nykyheprean-lainasanat-johdanto.html
2. KONSONANTIT
b בּ
בֶּ֫רְלִין ברלין
paik. fem. FN (saks.) Berlin (Berliini)
נַיְר֫וֹבִּי ניירובי
paik. fem. FN Nairobi
סוֹרְבּוֹן סורבון
paik. fem. FN (ransk.) Sorbonne (yliopisto Pariisissa)
אֶ֫בָּה אבה
henk. fem. FN (saks.) Ebba
קַבַּבּ קבב
mask. FW (arab. < pers.) kabab (kebab)
v ב
– ks. "4. V- ja w-konsonantin kirjoittaminen"
g ג
גִ֫יבְּרַלְטָר גיברלטר
paik. fem. FN (arab.) Gibraltar
vrt. גִּ֫יבְּרַלְטָרִי kansallisuussubst./kansallisuusadj. FW
פְּרָאג פראג
paik. fem. FN Prague (Praha)
רִ֫יגָה ריגה
paik. mask. FN Riga (Riika)
בַּ֫אגֶּה באגה
sukun. FN (ruots.) Bagge
dz ג׳ (dʒ, ğ, "ohut d" + soinnillinen s)
ג׳וֹן ג׳ון
henk. mask. FN (engl.) John
גִ׳ינְס ג׳ינס
mask. [plurale tantum] FW (engl. jeans [po. *גִ׳ינְז]) farkut
ג׳וֹרְג׳ ג׳ורג׳
henk. mask. FN (engl.) George
ג֫׳וֹרְג׳וֹ ג׳ורג׳ו
henk. mask. FN (ital.) Giorgio
d ד
דִ֗יטְרוֹיְט דיטרויט
paik. fem. FN (engl.) Detroit
דֶ֫נְמַרְק דנמרק
paik. fem. FN (engl.) Denmark (Tanska)
ס֫וֹדַנְקִילֶה סודנקילה \ סודאנקילה
paik. mask. FN Sodankylä
אוּדֵוַ֫לָּה אודוולה \ אודוואלה
paik. fem. FN (ruots.) Uddevalla
ð ד׳ (dh, hankaava soinnillinen dentaali)
דִ׳יס ד׳יס
engl. this (tämä)
סָ֫דֵ׳רְן סאד׳רן
engl. southern (eteläinen)
h ה
הֶ֫לְסִינְקִי הלסינקי
paik. fem. FN Helsinki
לַ֫הְטִי לאהטי
paik. fem. FN Lahti
v ו
– ks. "4. V- ja w-konsonantin kirjoittaminen"
w ו (bilabiaalinen eli kahdella huulella ääntyvä v)
וִ֫ינְדְזוֹר וינדזור
sukun. FN (engl.) Windsor
ה֫וֹלִיווּד הוליווד
paik. fem. FN (engl.) Hollywood
z ז (soinnillinen s, ei ts!)
זוּ זו
engl. zoo (eläintarha)
BH (14x) pron. tämä, se, joka, mikä
בְּרָזִיל ברזיל
paik. fem. FN Brazil (Brasilia)
טַיְמְז טיימז
paik. mask. FN (engl.) Times
ž ז׳ (ʒ, soinnillinen suhu-s)
זָ׳אן ז׳אן
henk. mask. FN (ransk.) Jean
זָ׳אק ז׳אק
henk. mask. FN Jacques (ransk.)
דְבוֹזָ׳ק דבוז׳ק
sukun. FN Dvor̆ák (tšek.)
ḫ ח׳ (x, χ, soinniton velaarinen frikatiivi, saksan ach-äänne)
– suun takaosassa ääntyvä hankaava h-äänne
– ääntyy lähellä soinnitonta faryngaalista frikatiivia eli chet-äännettä,
joka on kuitenkin karkeampi ja ääntyy syvemmällä
– chet–geresh-merkkiä käytetään transkriboitaessa esim.
saksan ach-äännettä ja nykykreikan khi-äännettä (χ)
sekä vastaavia espanjan ja venäjän kielen äänteitä
מָ֫חֶ׳ן מח׳ן
saks. (zu) machen (tehdä)
ח׳וּאָן ח׳ואן
henk. mask. FN Juan (esp.)
חָ֫׳רִיס ח׳אריס] ח׳ריס[
nykykreik. χάρις suosio, armo
t ט
– huomaa, että ת-kirjainta käytetään nykyisin lainasanoissa vain
tav–geresh -muodossa ilmaisemaan soinnitonta hankaavaa dentaalia
י֫וּטָה יוטה
henk. fem. FN Jutta < Judit eli juutalaisnainen
טָ֫אוּנוֹ טאונו
henk. mask. FN Tauno
ט֫וֹרְנֵאוֹ טורנאו
paik. fem. FN Torneå (ruots. Tornio)
ט֫וֹרְנְיוֹ טורניו
paik. fem. FN Tornio
טִ֫יטִי טיטי
henk. fem. FN Tytti, Titi
טֶ֫רְטוּ טרטו
henk. fem. FN Terttu
מִ֫ינְטוּ מינטו
henk. fem. FN Minttu
קַ֫טְרִינָה קטרינה
henk. fem. FN Katrina, Katriina
j י (engl. y)
ks. "3. J-konsonantti vokalisoimattomassa kirjoituksessa"
ç כ (ch, sanan lopussa ך)
– soinniton palataalinen frikatiivi, esim. saksan ich-äänne.
פְרִידְרִיכְסְהָ֫פֶן פרידריכסהפן \ פרידריכסהאפן
paik. fem. FN Friedrichshafen
(saksalainen kaupunki lähellä Itävallan ja Sveitsin rajaa,
ilmalaivatehdas Zeppelin)
צִ֫ירִיךְ ציריך
paik. fem. FN Zürich
(Pohjois-Sveitsin kaupunki, asukasluvultaan maan suurin)
l ל
לֵ֫נָה לנה
henk. fem. FN Leena, Lena
הֵ֫לִי הלי
henk. fem. FN Heli
הֶ֫לִּי הלי
henk. fem. FN Helli
רָ֫קֶל רקל / רָ֫אקֶל ראקל
henk. fem. FN Raakel
m מ (sanan lopussa ם)
מַ֫רְקוּס מרקוס
henk. mask. FN Markus, Marcus
הֶ֫יְמוֹ היימו
henk. mask. FN Heimo
קִִ֫ימוֹ קימו
henk. mask. FN Kimmo
וִ֫ילְיָאם ויליאם
henk. mask. FN William
n נ (sanan lopussa ן)
נִ֫ילוֹ נילו
henk. mask. FN Niilo
ק֫וֹנְטוּ קונטו
paik. fem. FN Kontu (kylä Etelä-Karjalassa Jääskessä/Antreassa,
liitettiin vuonna 1906 Nuijamaahan, vuonna 1989 Lappeenrantaan, osa kylästä jäi sodan jälkeen Neuvostoliiton alueelle)
מ֫וּקוֹנֶן מוקונן
sukun. FN Muukkonen
הֵ֫מֶנְלִינָה המנלינה
paik. fem. FN Hämeenlinna
s ס
סִ֫ימוֹ סימו
henk. mask. FN Simo
ר֫וֹסָה רוסה
henk. fem. FN Roosa, Rosa
י֫וּסִי יוסי
henk. mask. FN Jussi
p פּ (myös sanan lopussa)
פִּ֫ירְיוֹ פיריו
henk. fem. FN Pirjo
אָ֫פּוֹ אפו
henk. mask. FN Aapo, Aappo
פֶּ֫פִּי פפי
henk. fem. FN Peppi
פֵּ֫פִּי פפי
erisn. mask. (sarjakuvahahmo) FN Pepi
פִ֫ילִיפּ פיליפ
henk. mask. FN Filip
לָ֫אוּדְרוּפּ לאודרופ
sukun. FN Laudrup (tansk.)
f פ (sanan lopussa ף)
פָבִּיאָן פביאן
henk. mask. FN Fabian
(room. sukunimi, "pavunviljelijä", lat. faba, papu)
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
paik. fem. FN Finland
קָאפָה קאפה
paik. fem. FN Kaffa
שְׁ֫וַרְצְקוֹפְף שוורצקופף
sukun. FN Schwarzkopf (saks.)
ts צ (engl. tz)
– ts-affrikaatta kirjoitetaan tsadi-kirjaimella vain silloin,
kun t ja s kuuluvat samaan tavuun: esim. saks. ja ital. z, ven. ц jne.
צִ֫ירִיךְ ציריך
paik. fem. FN Zürich (Sveitsin pohjoisosassa sijaitseva
maan suurin kaupunki, yli 400 000 asukasta)
יֶ֫לְצִין ילצין
sukun. FN Е́лъцин (Boris Jeltsin [1931–2007],
Venäjän ensimmäinen presidentti vuosina 1991–1999)
פִירֶ֫נְצֶה פירנצה
paik. fem. FN Firenze (Keski-Italian Toscanan alueen pääkaupunki,
"maailman taideaarteiden pääkaupunki")
– jos lähdekielessä t- ja s-konsonantit kuuluvat eri tavuihin,
niin ne kirjoitetaan tet- ja samech-kirjaimilla
וֶ֫יְטְסִילוּאוֹטוֹ וייטסילואוטו
paik. fem. FN Veitsiluoto (vuonna 2021 lakkautettu aikanaan
maailman pohjoisimpana sijainnut paperitehdas Kemissä)
tš צ׳ (tʃ, č, t + soinniton suhu-s)
צִ׳ין צ׳ין
engl. chin (leuka)
צָ֫׳אלִי צ׳אלי
henk. mask. FN Charlie
k ק
– huomaa, että כ-kirjainta ei nykyisin enää käytetä lainasanoissa
eikä vierasnimissä k-äänteen merkkinä
– pisteetöntä hankaavaa chaf-kirjainta voidaan käyttää soinnittoman
palataalisen frikatiivin (saks. ich-äänne) merkkinä
קִ֫יאוּרוּבֵסִי קיאורובסי
paik. fem. FN Kiuruvesi (Pohjois-Savossa sijaitseva kaupunki,
maitopitäjä ja Suomen suurin naudanlihan tuottaja)
רַ֫נְטָקִילֶה רנטקילה
paik. fem. FN Rantakylä (kaupunginosa Joensuussa ja Mikkelissä
sekä kylännimi useissa kunnissa)
פֶּ֫קָּה פקה
henk. mask. FN Pekka
פִּ֫ירְקוֹ פירקו
henk. fem. FN Pirkko
r ר
רַ֫יְמוֹ ריימו
henk. mask. FN Raimo (muinaissaks. Ragimund, "neuvokas suojelija")
מַ֫רְגָרֵטָה מרגרטה
henk. fem. FN Margareta, Margareeta, Margareetta
(kreik. μαργαρίτης margariitees, helmi)
וִ֫ירָט וירט \ ויראט
paik. fem. FN Virrat (kaupunki Pirkanmaalla)
š שׁ (ʃ, sh, soinniton suhu-s)
שִׁי שי
engl. she
שְׁ֫טוּטְגַרְט שטוטגרט
paik. fem. FN Stuttgart
(Saksan Baden-Württembergin osavaltion pääkaupunki)
שְׁ֫וֶדְיָה שוודיה
paik. fem. FN Shvedia (Ruotsi)
θ ת׳ (th, frikatiivinen soinniton t)
תִ׳יק ת׳יק
engl. thick (paksu)
סְמִית׳ סמית׳
sukun. FN Smith (engl. "seppä")
3. J-KONSONANTTI VOKALISOIMATTOMASSA KIRJOITUKSESSA
3.1 SANAN ALUSSA YKSI JOD
Sanan alussa j-konsonantti kirjoitetaan yksinkertaisena.
י֫וּאַנְקוֹסְקִי יואנקוסקי
paik. fem. FN Juankoski
(nyk. Kuopioon kuuluva ent. kaupunki Pohjois-Savossa)
יֵ֫רֶה ירה
henk. mask. FN Jere
יֵ֫רָאן יראן
henk. mask. FN Göran
י֫וֹרְמָה יורמה
henk. mask. FN Jorma
OH10 tähän 17.3.2022
3.2 SANAN KESKELLÄ JA LOPUSSA KAKSI JODIA
Sanan keskellä ja lopussa j-konsonantti kirjoitetaan ktiv male -kirjoituksessa
kahtena.
הַי !היי!
interj. FW Hi! (engl.)
סֶרְגֵי סרגיי
henk. mask. FN Sergei
וֶרְסַי ורסיי
paik. fem. FN Versailles
(kaupunki Pariisin lähistöllä, Ranskan kuninkaiden hovikaupunki v. 1682–1789, ensimmäisen maailmansodan jälkeisen rauhansopimuksen allekirjoituspaikka v. 1919)
ר֫וֹבַנְיֵמִי רובניימי
paik. fem. FN Rovaniemi (pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki)
פּ֫וּדַסְיֶרְוִי פודסיירווי \ פודאסיירווי
paik. fem. FN Pudasjärvi (kaupunki Pohjois-Pohjanmaan maakunnan
pohjoisosassa, Lapin kunnat pois lukien Suomen pinta-alaltaan suurin kunta, kaikkiaan 8. laajin)
3.3 YKSI JOD, JOS VIERELLÄ ON VOKAALIKIRJAIN
Jos j-konsonantin vieressä on vokaalikirjain, niin jod kirjoitetaan yksinkertaisena myös sanan keskellä ja lopussa.
קָאי קאי
henk. mask. FN Kai
ל֫וֹהְיָה לוהיה
paik. fem. FN Lohja
מַ֫רְיָה מריה
henk. fem. FN Marja
אוּ֫טְסְיוֹקִי אוטסיוקי
paik. fem. FN Utsjoki
לְיוֹן ליון
paik. fem. FN Lyon [po. *לְיוֹ ליו]
קִ֫ירְיוּרִינְלוּאוֹטוֹ קיריורינלואוטו
paik. fem. FN Kirjurinluoto
אִ֫ייֶס אייס
sukun. FN Ijäs
3.4 JA-TAVU SANAN KESKELLÄ ALEF-VOKAALIKIRJAIMELLA
Sanan keskellä käytetään ja-alkuisessa tavussa a-vokaalin merkkinä alef-vokaalikirjainta.
קוֹנְיָאק קוניאק
paik. fem. FN Cognac (kunta Länsi-Ranskassa > konjakki)
קָ֫יָאנִי קיאני
paik. fem. FN Kajaani
קַ֫רְיָאלָה קריאלה
paik. fem. FN Karjala
א֫וּרְיָאלָה אוריאלה
paik. fem. FN Urjala
קִ֫ירְיַאסְטוֹלָה קיריאסטולה
paik. fem. FN Kirjastola
3.5 I-VOKAALIIN PÄÄTTYVÄT DIFTONGIT
I-vokaaliin päättyvissä diftongeissa käytetään konsonanttista jodia.
הֶ֫יְנוֹלָה היינולה
paik. fem. FN Heinola
רֶ֫יְקְיָאוִיק רייקיאוויק
paik. fem. FN Reykjavik
טַיְוָאן טייוואן
paik. fem. FN Taiwan
מַ֫נְהַיְם מנהיים
paik. fem. FN Mannheim
קַ֫יְנוּ קיינו \ קאינו
paik. fem. FN Kainuu
א֫וֹיְוָה אויווה
henk. mask. FN Oiva
ל֫וֹיְמָה לוימה
paik. fem. FN Loimaa
א֫וּיְמָוָרָה אוימוורה \ אוימאווארה
paik. fem. FN Uimavaara
ק֫וּיְוַנְיֵמִי קויווניימי \ קויוואניימי
paik. fem. FN Kuivaniemi
4. V- JA W-KONSONANTIN KIRJOITTAMINEN
4.1 SANAN ALUSSA AINA VAVILLA
Sanan alussa oleva v- äänne kirjoitetaan aina vav-kirjaimella.
וָ֫אסָה ואסה
paik. fem. FN Vaasa
ו֫וֹטְסוֹן ווטסון
sukun. FN Watson
וִ֫יבּוּרְג ויבורג
paik. fem. FN Viburg [Viipuri]
וַ֫נְטָה ונטה \ ואנטה
paik. fem. FN Vantaa
וִ֫ילֶה וילה
henk. mask. FN Ville
4.2 SANAN KESKELLÄ VAVILLA, JOS VIERELLÄ EI OLE
VAV-VOKAALIKIRJAINTA
V-äänne kirjoitetaan vav-kirjaimella myös sanan keskellä, jos vieressä ei ole vav-vokaalikirjainta o- tai u-vokaalin merkkinä. Konsonanttinen vav merkitään vokalisoimattomassa kirjoituksessa sanan keskellä kaksoisvavilla.
לִ֫יוֶרְפּוּל ליוורפול
paik. fem. FN Liverpool
הָ֫פָּוֵסִי הפווסי / האפאווסי
paik. fem. FN Haapavesi
לַ֫וְיָה לוויה / לאוויה
paik. fem. FN Lavia
פָּ֫אוֶל פאוול
sukun. FN Powell
קַ֫רְוִינֶן קרווינן
sukun. / erisn. mask. (sarjakuvahahmo) FN Karvinen
4.3 SANAN KESKELLÄ BETILLÄ, JOS VIERESSÄ ON
VAV-VOKAALIKIRJAIN
V-äänne kirjoitetaan sanan keskellä bet-kirjaimella,
jos vieressä on vav o- tai u-vokaalin merkkinä.
טוּבָ֫אלוּ טובאלו
paik. fem. FN Tuvalu
י֫וּבָה יובה
paik. fem. FN Juva
פּ֫וֹרְבוֹ פורבו
paik. fem. FN Porvoo
ק֫וֹאוּבוֹלָה קואובולה
paik. fem. FN Kouvola
רֵ֫פּוֹבֵסִי רפובסי
paik. fem. FN Repovesi
Monista nimistä esiintyy myös vanhan kirjoitusasun mukaisia muotoja,
joissa v-konsonantti merkittiin aina bet-kirjaimella.
פָּ֫סִיקִיוִי פאסיקיווי}} פאסיקיבי{{
sukun. FN Paasikivi
מ֫וֹסְקְוָה מוסקווה}} מוסקבה{{
paik. fem. FN Moskva [Moskova]
4.4 SANAN LOPUSSA V-ÄÄNNE AINA BETILLÄ
Sanan lopussa v-äänne kirjoitetaan aina bet-kirjaimella.
פַּ֫יְקוֹב פייקוב
sukun. FN Paikov
י֫וּסְטִינוֹב יוסטינוב
sukun. FN Justinov (Ustinov)
קִ֫ייֵב קייב
paik. fem. FN Kiev (Kiova)
5. MUITA HUOMIOTA
5.1 ÄNG-ÄÄNNE
Äng-äänteelle (ŋ) ei ole hepreassa merkkiä. Tutuimmissa lainasanoissa sitä ei välttämättä edes äännetä, esim. mango (mango-hedelmä) lausutaan ilman äng-äännettä. Suomalaiset vierassanat transkriboidaan kirjoitusasun mukaisesti – ja äännetään tietenkin suomalaisittain.
הַ֫נְקוֹ הנקו \ האנקו
paik. fem. FN Hanko
ק֫וֹנְגִינְקַנְגָס קונגינקנגס \ קונגינקאנגאס
paik. fem. FN Konginkangas
קַ֫נְגַסְנְיֵמִי קנגסניימי \ קאנגאסניימי
paik. fem. / sukun. FN Kangasniemi
קֶ֫נְקֶוֵרוֹ קנקוורו
paik. fem. FN Kenkävero
5.2 KAHDENNETTU KONSONANTTI ELI GEMINAATTA
Kahdennettua konsonanttia eli geminaattaa ei yleensä merkitä. Kieliakatemian ohjeet ovat kahdennettujen konsonanttien osalta niukat. Ne eivät anna suoraa vastausta kaikkien suomalaisten nimien ja sanojen kirjoittamiseen. Osa seuraavista esimerkeistä on allekirjoittaneen heprean yleisestä tavuopista johtamia.
Lyhyen a- tai e-vokaalin jälkeinen geminaatta voidaan merkitä dagesh chazak ‑pisteellä.
אַ֫נָּה אנה
henk. fem. FN Anna
פַּ֫קָּנֶן פקנן \ פאקאנן
sukun. FN Pakkanen
הַ֫נּוּ הנו \ הַ֫אנּוּ האנו
henk. mask. FN Hannu
הַ֫פּוֹנֶן הפונן \ האפונן
sukun. FN Happonen
יַ֫טָּה יטה \ יַאטָּה יאטה
henk. fem. FN Jatta
לַ֫מַּסָּרִי למסרי / לאמאסארי
paik. mask. / paik. fem. / sukun. FN Lammassaari
(asumattomana saarena maskuliini, asutuspaikan nimenä feminiini)
פֶּ֫קָּלָה פקלה / פקאלה
sukun. FN Pekkala
קֶ֫טּוּנֶן קטונן
sukun. FN Kettunen
Dagesh chazak -piste eli vokaalin jälkeinen kahdentava piste merkitään myös (lyhyen) i-vokaalin jälkeiseen jod-konsonanttiin.
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
paik. fem. FN Anglia (Englanti)
אִ֫יּוֹס איוס
paik. fem. FN Íos
קֵ֫מִיֶּרְוִי קמיירווי
paik. fem. FN Kemijärvi
rinn. קֶ֫מְיֶרְוִי קמיירווי
Kahdentavaa dagesh chazak -pistettä ei kuitenkaan merkitä sanan sisällä vet-, he-, chaf-, fe-, resh-, tsadi-, shin- eikä geresh-kirjaimiin.
קָאפָה קאפה
paik. fem. FN Kaffa
ק֫וּרִי קורי
sukun. FN Kurri
Sanan ensimmäiseen konsonanttiin se voidaan merkitä esim. min-preposition yhteydessä.
מִגִּ׳ינְס מג׳ינס
mask. [plurale tantum] FW farkuista
Myöskään konsonantin jälkeiseen geminaattaan ei voi merkitä kahdentavaa pistettä.
אֶ֫רְקִי ארקי
henk. mask. FN Erkki
פִּ֫ירְקוֹ פירקו
henk. fem. FN Pirkko
קַ֫רְטוּלָה קרטולה \ קארטולה
paik. fem. FN Karttula
Pitkien a- ja e-vokaalien sekä kaikkien i-, o- ja u-vokaalien jälkeinen kahdennettu konsonantti kirjoitetaan ilman kahdennuspistettä.
פָּ֫קָנֶן פקנן / פאקאנן
sukun. FN Paakkanen
י֫וּסִי יוסי
henk. mask. FN Jussi
ק֫וֹקוֹלָה קוקולה
paik. fem. / sukun. FN Kokkola
מִ֫יקָה מיקה
henk. mask. FN Mika, Miika, Miikka
סִ֫יפּוֹלָה סיפולה
paik. fem. / sukun. FN Sipola, Siipola, Sippola, Siippola
ק֫וֹטוֹנֶן קוטונן
sukun. FN Kotonen, Kottonen
מִ֫ינָה מינה
henk. fem. FN Mina, Miina, Minna
פּ֫וּפּוֹנֶן פופונן
sukun. FN Puponen, Pupponen, Puupponen
ט֫וּלִי טולי
suom. tuli, tuuli, tulli
בּ֫וּבָּה בובה
henk. mask. FN Booba, Buba, Bubba
יָ֫קוֹלָה יאקולה
sukun. FN Jaakkola, Jaakola, Jakola
vrt. יַ֫קּוֹלָה יאקולה Jakkola
5.3 VIERASNIMIIN EI MERKITÄ DAGESH KAL -PISTETTÄ
Vierasnimissä (FN) ei merkitä gimel-, dalet- ja geresh- eli heittomerkkikirjaimiin dagesh kal ‑pistettä.
ג׳ gimel–geresh (dʒ-äänne, engl. jeans)
גִּ֫ימֶ״ל גֵּרֵשׁ גימ״ל גרש
ד׳ dalet–geresh (ð-äänne, engl. this)
דָּ֫לֶ״ת גֵּרֵשׁ דל״ת גרש
ת׳ tav–geresh (θ-äänne, engl. thick)
תָּי״ו גֵּרֵשׁ תי״ו גרש
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
paik. fem. FN Anglia (Englanti)
גֵא֫וֹרְגְיָה גאורגיה
paik. fem. FN Georgia
גִ׳ינְס ג׳ינס
mask. [plurale tantum] FW (engl. jeans [po. *גִ׳ינְז]) farkut
דוּבַּאי דובאי
paik. fem. FN Dubai [po. *דוּבַּי דוביי]
דִ׳יס ד׳יס
engl. this
תִ׳יק ת׳יק
engl. thick
Vierassanojen (FW) gimel- ja dalet-kirjaimiin merkitään dagesh kal -piste, samoin kuin vanhoihin vakiintuneisiin tav-kirjaimella kirjoitettaviin sanoihin.
גְּלוֹבּוּס
mask. FW (lat. globus) maapallo
דֵּ֫נִי
kansallisuussubst./kansallisuusadj. FW tanskalainen
תֶּה
mask. FW (kiina) tee
5.4 ETULIITTEESEEN KUULUVAN KAHDENNUSPISTEEN
MERKITSEMINEN
Ha-artikkeliin, min-prepositioon ja she-partikkeliin liittyvä kahdennuspiste merkitään vierasnimiin ja -sanoihin heprealaisten sanojen tapaan.
גָ׳קַ֫רְטָה ג׳קרטה
paik. fem. FN Jakarta [dʒakarta]
מִגָּ׳קַ֫רְטָה מג׳קרטה
Jakartasta
Dagesh-pistettä ei voi kuitenkaan merkitä f-äänteeseen.
פִ֫ינְלַנְד
מִפִ֫ינְלַנְד
5.5 LÄPINÄKYVÄSTI HEPREALAISET NIMET
Läpinäkyvästi heprealaiset nimet, jotka lausutaan lähdekielessä ja hepreassa samalla tai lähes samalla tavalla, esim. Daavid, David, Daniel, Daniela, Matti, Michael, Saara, Sara, Sari ja Sarri, kirjoitetaan yleensä heprealaisen kirjoitusasun mukaisesti.
דָּ֫וִד דוד
Daavid, David
דָּ֫נִיֵּאל דניאל
Daniel
דָּ֫נִיֵּאלָה דניאלה
Daniela
מִ֫יכָאֵל מיכאל
Michael
מַ֫תִּי מתי
Matti
שָׂ֫רָה שרה
Saara, Sara
שָׂ֫רִי שרי
Sari, Sarri