H4B Tavuoppi, johd. (HEPREA KIELIOPPI YLEISTÄ)
| h4b-tavuoppi-johd.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 12.3.2025).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4B YLEISTÄ https://gen.fi/h4b.html
H4B Tavuoppi, johd.
https://gen.fi/h4b-tavuoppi-johd.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Heprean kolmet kirjoitussäännöt
2. Tavuopin yleispiirteitä
3. Paino
4. Vokaalin pituus
4.1 Yleistä vokaalin pituudesta
4.2 Pitkä vokaali
4.2.1 Yleistä pitkästä vokaalista
4.2.2 Vokaali, joka voi olla pitkä tai lyhyt
4.2.3 Alef tavun keskellä ja lopussa
4.3 Lyhyt vokaali
4.4 Katkovokaali
5. Avotavu
5.1 Avo- ja umpitavu
5.2 Pitkävokaalinen avotavu
5.3 Lyhytvokaalinen avotavu
5.3.0 Lyhytvokaalisten avotavujen johdanto
5.3.1 Lyhytvokaalinen avotavu penultimapainotteisessa segolaatissa
tai segolaattityyppisessä sanassa
5.3.2 Lyhytvokaalinen avotavu katkovokaalisen kurkkuäänteen edellä
5.3.3 Lyhytvokaalinen painollinen avotavu päätteessä tai verbin sidevokaalitavuna
5.3.4 Lyhytvokaalinen avotavu katkovokaaliksi muuttuneen umpi-shevan edellä
5.3.5 Lyhytvokaalinen avotavu kodashim- ja shorashim-sanoissa
5.4 Katkovokaalinen avotavu
6. Umpitavu
6.1 Yleistä umpitavusta
6.2 Lyhytvokaalinen umpitavu
6.2.1 Normaali lyhytvokaalinen umpitavu
6.2.2 Lyhytvokaalinen umpitavu näkymättömän kahdennuksen yhteydessä
6.3 Pitkävokaalinen umpitavu
6.4 Kaksoissuljettu umpitavu
7. Sekalaista (luonnos)
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Academy of the Hebrew Language (vokaalien merkitseminen [AHL])
https://hebrew-academy.org.il/2013/09/01/עיקרי-תורת-הניקוד/
Academy of the Hebrew Language (vokalisoimaton kirjoitus, ktiv male [AHL])
http://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/Klaley-Ktiv-Male.pdf
Academy of the Hebrew Language (siirtokirjoitus, ta'atik loazit [AHL])
https://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/taatik-loazit-2020.pdf
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
1. HEPREAN KOLMET KIRJOITUSSÄÄNNÖT
Tässä dokumentissa käsitellään heprean vokalisoitua kirjakieltä eli muutettavat muuttaen klassista Raamatun hepreaa.
Nykyheprean vokalisoimattomalle ktiv male -kirjoitukselle on omat sääntönsä. Heprean kieliakatemia (AHL) on toukokuussa 2017 julkaissut ktiv male ‑kirjoituksen uudet ohjeet. Aiemmat säännöt olivat Israelin valtion perustamisen ajalta eli vuodelta 1948.
H4K Ktiv male, johd.
https://gen.fi/h4k-johd.html
Nykyheprean kirjoittaja tarvitsee vielä kolmannetkin säännöt vierassanojen ja ‑nimien kirjoittamista ja vokalisoimista varten. Heprean kieliakatemia on antanut erilliset ohjeet myös näitä muunkielisiä sanoja ja nimiä varten.
H4V Vierassanat ja -nimet, johd.
https://gen.fi/h4v-johd.html
Hepreassa on siis kolmet kirjoitussäännöt:
• 1. klassinen vokalisoitu kirjoitus = nykyheprean vokalisoitu kirjakieli
• 2. nykyheprean vokalisoimaton kirjoitus eli ktiv male
• 3. nykyheprean vierassanat ja -nimet
Tavuopin sisäistäminen antaa tukevan pohjan Raamatun heprean opiskelulle. Tavuoppiin käytetty aika ei ole turhaa: se säästää Tanachin lukijan monelta päänvaivalta.
Tavuoppi auttaa myös nykyheprean opiskelijaa sanojen taivuttamisessa ja nominikaavojen tunnistamisessa, vaikka klassisen tavuopin säännöt eivät kaikilta osin koskekaan puhuttua nykyhepreaa ja siihen liittyvää vokalisoimatonta ktiv male ‑kirjoitusta.
Arkinen nykyheprea poikkeaa klassisesta kielestä esim. seuraavissa: vokaalien erilainen pituus ei juuri kuulu, konsonanttien kahdennuksia ei lausuta, tavun muodostava shva eli avo-shva mykistyy usein, ain-kirjainta ei tavun lopussa lausuta, he-konsonantti kuuluu heikosti ja sanan lopussa (he mappicatum) se pääsääntöisesti mykistyy kokonaan jne.
Nykyheprean vokalisoidun kirjoituksen tulisi noudattaa klassisen heprean tavuoppia ja kirjoitussääntöjä. Nämä vokalisoidun kirjakielen säännöt ovat pysyneet pääosin muuttumattomina yli tuhat vuotta, eli aikaa olisi kyllä ollut runsaasti niitä opiskella…
Nykyhepreaa äidinkielenään puhuvat ja sitä ktiv male -muodossa kirjoittavat eivät kuitenkaan yleensä osaa sen enempää tavuoppia kuin vokalisointiakaan. Tuhat vuotta ei sittenkään ole ollut riittävästi... Esimerkiksi vokalisoidussa lastenkirjassa voi olla erikseen vokalisoija (vokalisti!), joka on merkinnyt vokaalimerkit kirjailijan tai kääntäjän tuottamaan ktiv male -tekstiin. Itse kirjailija tai kääntäjä ei välttämättä osaa vokalisointia, koska vokalisoitua kirjoitusta ei nykyhepreassa yleensä käytetä. Ja silloin harvoin kuin käytetään, niin vokalisoinnissa vilisee lähes aina runsaasti virheellisiä ja/tai vanhentuneita muotoja.
Klassisessa Tanachin hepreassa esiintyvä nykyhepreasta poikkeava kirjoitusasu on merkitty hakasulkeisiin [].
Vokaalimerkin paikan osoittamiseen käytetään tarvittaessa apuna samech-kirjainta.
ס mikä tahansa konsonanttinen kirjain (= x)
vrt. vokaalikirjain / kokonaan ääntymätön kirjain eli kirjain,
jolla ei ole konsonanttista äännearvoa
Asteriski (*) osoittaa sanan tavuopillisen rakenteen.
2. TAVUOPIN YLEISPIIRTEITÄ
Tavuopissa tutkitaan kolmea asiaa: painoa, vokaalin pituutta ja tavun avoimuutta tai umpinaisuutta. Heprean tavuoppi on yleisesti ottaen ankara: monet säännöt ovat kokonaan tai lähes poikkeuksettomia.
Kaikki tavut – ja samalla sanat – alkavat yhdellä konsonantilla. Poikkeuksena on וְ ve-konjunktion וּ u-muoto bumaf-kirjainten (ב bet, ו vav, מ mem ja פ pe)
ja ְ shevan edellä. Mikään muu tavu ei siis ala vokaalilla. Tavu ei voi myöskään alkaa useammalla kuin yhdellä konsonantilla.
Vokaaliin päättyvä tavu on avotavu, konsonanttiin päättyvä tavu on umpitavu eli suljettu tavu. Sanan lopussa on aina joko pitkävokaalinen avotavu tai konsonanttiin päättyvä umpitavu. Poikkeuksellisesti sanan lopussa voi olla myös kahteen konsonanttiin päättyvä eli kaksoissuljettu tavu. Sana ei voi siis koskaan päättyä lyhyeen tai katkovokaaliin tai esim. kolmeen konsonanttiin. Sanan alussa tai keskellä ei voi olla kaksoissuljettuja tavuja.
Kaikissa tavuissa on yksi ja täsmälleen yksi vokaali. Heprean kielessä ei ole tavuopin näkökulmasta diftongeja eli kahta eri vokaalia samassa tavussa.
Huomaa kuitenkin patach ganuv ("varastettu patach") ennen sanan lopussa olevaa konsonanttista kurkkuäännekirjainta, jota edeltää muu kuin a-vokaali. Tavuopillisesti patach ganuv ei ole varsinainen vokaali vaan pelkästään lausumista helpottava lisämerkki.
Sanan lopussa oleva avotavu eli vokaaliin päättyvä tavu on poikkeuksetta pitkävokaalinen. Sanan alussa ja keskellä olevat avotavut ovat yleensä pitkiä tai katkovokaalisia. Lyhytvokaalinen avotavu on aina poikkeus.
Painoton suljettu eli umpitavu, so. konsonanttiin päättyvä tavu, on aina lyhytvokaalinen. Umpitavu voi olla pitkävokaalinen vain painollisena. Umpitavussa ei voi koskaan olla katkovokaalia. Pitkävokaalinen umpitavu on aina painollinen. Rakennegenetiivissä (status constructus, nismach) voi poikkeuksellisesti (kirjoitusvirheenä?) esiintyä sanan lopussa myös sivupainollisia pitkävokaalisia umpitavuja.
]יָֽם־הַמֶּ֫לַח = [יַם־הַמֶּ֫לַח
Muut kuin segolaatti- ja segolaattityyppiset nominit päättyvät perusmuodossaan painolliseen tavuun, joka on joko pitkä avotavu tai yleensä pitkävokaalinen umpitavu. Nominin tai partisiipin lopussa voi poikkeuksellisesti olla myös lyhytvokaalinen umpitavu, erityisesti mediae geminatae -juurista (toinen ja kolmas juurikirjain ovat samoja) johtuvissa nomineissa sekä rakennemuodoissa. Aramean vaikutuksesta (?) lyhytvokaalisia lopputavuja voi satunnaisesti esiintyä myös muissa sanoissa.
Verbien perusmuodot (perf. yks. 3. mask.) päättyvät yleensä painolliseen lyhytvokaaliseen umpitavuun. Tertiae alef/he ja ontoissa verbeissä sekä hif'ilissä on poikkeuksellisesti pitkä vartalovokaali.
Ain ע on tavuopillisesti aina konsonanttinen kirjain. Puhekielessä sitä ei sanan lopussa kuitenkaan äännetä – eikä nykyisin aina edes sanan keskellä.
Alef א on tavun alussa myös aina konsonantti. Tavun keskellä tai lopussa alef on menettänyt konsonanttisen äännearvonsa ja muuttunut joko vokaalikirjaimen kaltaiseksi tai kokonaan mykäksi.
Jod י on konsonantti a-, o- ja u-vokaalien jälkeen. Poikkeuksena sananloppuinen kamats–jod–vav-pääte, jossa jod toimii a-vokaalin merkkinä.
-ָ יו
-av
3. PAINO
Heprealaisissa sanoissa pääpaino on perussäännön mukaan yleensä viimeisellä tavulla. Lisäksi on lukuisa joukko tilanteita, jossa paino on toiseksi viimeisellä tavulla (ks. MA § 8.1.2 s. 88–90).
Joskus ani harvoin sanan pääpaino voi lokatiivin yhteydessä olla kolmanneksi viimeisellä tavulla.
הַאֹ֫הֱלָה
(lokat.) telttaan (8x)
אֹ֫הֶל
mask. (å-segol.) teltta "ulospäin säteily" (345x)
H2 אהל ahal (4/) säteillä ulospäin (juuri)
https://gen.fi/h2-xhl.html
צֹ֫עֲרָה צערה
(lokat.) Soariin
צֹ֫עַר
paik. fem. Soar "vähäinen"
H2 צער tsa'ar (3/) olla vähäarvoinen (juuri)
Omistettavassa muodossa olevat nominit ja verbien nominaaliset muodot (st. constr., nismach) ovat sivupainollisia tai joskus kokonaan painottomia, jos sivupainollinen tavu tulisi painollisen tavun viereen.
עַֽם־יִשְׂרָאֵל
Israelin kansa
מֶֽלֶךְ־יִשְׂרָאֵל
Israelin kuningas
עֵֽץ־פְּרִי
hedelmäpuu "hedelmän puu"
נְחֹֽשֶׁת־הַמֶּ֫לֶךְ
kuninkaan pronssi
פְּנֵֽי־הָאֱלוֹהִים
"Kolminaisuusjumalan" kasvot
שֶֽׁבֶת־אַחִים
veljien istuminen/asuminen
יְפֵה־תֹֿ֫אַר וִיפֵֽה־מַרְאֶה
muodon/vartalon kaunis ja ulkonäön kaunis (1Moos39_06)
Lisäksi on kokonaan painottomia yksitavuisia partikkeleja.
(1Moos01_02H)
וְהָאָ֫רֶץ הָֽיְתָה תֹֿ֫הוּ וָבֹ֫הוּ
וְחֹ֫שֶׁךְ עַל־פְּנֵי תְֿה֑וֹם
וְרוּחַ־אֱלֹהִים מְרַחֶ֫פֶת עַל־פְּנֵי הַמָּֽיִם׃
(1Moos01_04H)
וַיַּרְא אֱלֹהִים אֶת־הָאוֹר כִּי־ט֑וֹב
וַיַּבְדֵּל אֱלֹהִים בֵּין הָאוֹר וּבֵין הַחֹֽשֶׁךְ׃
עַל *עָל
prep. päällä, päälle, vastaan (aina painoton)
H2 עלה ala (890/) nousta ylöspäin (juuri)
אֶת־
prep. obj. merkki (nota accusativi) – painoton
[אֵת]
prep. obj. merkki (nota accusativi) – painollinen
H2 אות ot (4/) antaa merkki, ilmoittaa (juuri)
H4H Objektin merkki
https://gen.fi/h4h-objektin-merkki.html
Oletusarvona on, että sanan paino – omistettavissa muodoissa sivupaino – on viimeisellä tavulla. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa paino on yleensä merkitty vain niihin sanoihin, joissa se ei ole viimeisellä tavulla. Poikkeuksena on konsekutiivisen eli jatkavan perfektin yksikön ensimmäisen ja yksikön toisen maskuliinin painolliset persoonapäätteet.
וְאֲהַבְתָּ֫ אהבת
pa. kons. perf. yks. 2. mask. ja rakasta
Painoa tutkittaessa tavut luetaan aina sanan lopusta lukien. Tavuilla on myös latinalaiset nimet:
• viimeinen eli ultima "äärimmäinen, viimeinen"
• toiseksi viimeinen eli penultima "lähes/melkein viimeinen"
• kolmanneksi viimeinen eli antepenultima "ennen melkein viimeistä"
Heprean tavuopissa ei siis painon osalta puhuta sanan ensimmäisestä, toisesta, kolmannesta jne. tavusta, vaan viimeisestä, toiseksi viimeisestä jne. tavusta.
Tavut voidaan analysoida myös painon perusteella:
• painollinen tavu (tonic)
• painollista tavua edeltävä tavu (pretonic)
• painollista tavua edeltävää tavua ennen olevat tavut (propretonic)
• painollisen tavun jälkeinen tavu (posttonic)
4. VOKAALIN PITUUS
4.1 YLEISTÄ VOKAALIN PITUUDESTA
Vokaaleja on kolmen pituisia: pitkiä, lyhyitä ja katkovokaaleja. Suomen kielessä on vain pitkiä ja lyhyitä vokaaleja. Katkovokaalit ovat hyvin lyhyitä vokaaleja.
Katkovokaaleja ja patachia (lyhyt a-vokaali) lukuun ottamatta kaikki vokaalimerkit voivat olla sekä pitkän että lyhyen vokaalin merkkinä. Usein vokaalin pituuden voikin päätellä vain tavuopin sääntöjen perusteella.
Vokaalikirjain tarkoittaa alef-, he-, vav- tai jod-kirjainta, joka lausutaan vokaalina. Vokaalikirjain ei ole tavuopin näkökulmasta konsonantti.
א׳ ה׳ ו׳ י׳
Vokaalikirjaimia (vowel letters) kutsutaan myös nimellä "lukemisen äidit", matres lectionis, hepr. imot hakria.
Vokaalikirjaimen tunnistaa parhaiten siitä, että sillä ei ole omaa vokaalimerkkiä. Jokaisella konsonanttisen äännearvon omaavalla kirjaimella eli tavuopillisesti konsonantilla – sanan viimeistä kirjainta lukuun ottamatta – on yksi ja vain yksi vokaalimerkki. Poikkeuksena tähän sääntöön on patach ganuv "varastettu patach", joka liittyy sen edellä olevaan vokaaliin. Tavuopillisesti patach ganuv ei ole varsinainen vokaali vaan ääntämistä helpottava lisämerkki.
4.2 PITKÄ VOKAALI
4.2.1 YLEISTÄ PITKÄSTÄ VOKAALISTA
Katkovokaaleja sekä patachia lukuun ottamatta kaikki muut vokaalimerkit voivat olla pitkiä.
Kamats gadol (a-vokaalina lausuttava kamats) on ainoa "paljaista" vokaalimerkeistä, joka on aina pitkä vokaali. Muissa pääsääntöisesti pitkissä vokaaleissa on vokaalimerkin lisäksi ns. lukemisen äiti eli mater lectionis ‑merkki.
סָ kamats gadol (a:na lausuttaessa)
vrt. kamats katan eli o-vokaalina lausuttaessa aina lyhyt
סֵי tseirei male
סֶי segol male
סִי chirik male
ָיו - -av, kamats–jod–vav, esiintyy vain sanan lopussa
וֹ cholam male
וּ shuruk
• poikkeus esim. Jer31_34, jossa shuruk on lyhyt: כּוּלָּם
Sanan lopussa olevassa avotavussa on aina pitkä vokaali:
הָ-
ךָ-
[ ןָ-]
תָ-
ָא -
ָה -
ֵא -
ֵה -
ֵי -
ֶא -
ֶה -
ִי -
ֹא-
ֹה-
וֹ-
וּ-
4.2.2 VOKAALI, JOKA VOI OLLA PITKÄ TAI LYHYT
Katkovokaaleja sekä patachia lukuun ottamatta kaikki muut vokaalimerkit voivat olla pitkiä tai lyhyitä.
סֵ tseirei: yleensä pitkä
סֶ segol: harvoin pitkä
סִ chirik: harvoin pitkä
סֹ cholam: yleensä pitkä
סֻ kibuts: harvoin pitkä
4.2.3 ALEF TAVUN KESKELLÄ JA LOPUSSA
Tavun alussa alef on aina konsonantti, ja siihen voi liittyä minkä pituinen vokaali tahansa. Muun kuin tavua aloittavan alefin edellä oleva vokaali on lähes aina pitkä; alef toimii ikään kuin vokaalikirjaimena. Sanan lopussa oleva vokaali on aina pitkä.
(5)
לִמְצֺ א
pa. le-inf. löytää
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
• sanan lopussa olevan alefin edelle kirjoitettava cholam chaser ‑vokaali
kirjoitetaan perussäännön mukaisesti toiseksi viimeisen konsonantin päälle sen vasempaan yläreunaan – vrt. sanan alussa tai keskellä cholam chaser merkitään poikkeuksellisesti vasta vokaalikirjaimen tavoin toimivan alefin päälle sen oikeaan reunaan
רֹאשׁ ראש
מָלֵאת
pa. perf. yks. 2. fem. sinä täytyit, sinä täytit
H9 מלא male (250x) täyttyä, olla täynnä; täyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-mlx.html
מָצָא
pa. perf. yks. 3. mask. hän löysi
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
רִאשׁוֹן *רֹאשׁוֹן
num. yks. mask. (oon-nom.) (dissimilaatio)
H2 ראש ra'ash (0/~850) olla alkuna, päänä (juuri)
רֹאשׁ
mask. (ontto segol.) pää רָאשִׁים < רְאָשִׁים*
H2 ראש ra'ash (0/~850) olla alkuna, päänä (juuri)
(3 + 3)
שָׂנֵא
• 1. pa. perf. yks. 3. mask. hän vihasi
• 2. pa. partis./prees. yks. mask. vihaava, vihaaja
H9 שׂנא שנא sane (146x) vihata, syrjiä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4nx.html
שְׂנֵֵ֗אתֶם
pa. perf. mon. 2. mask. te vihasitte
H9 שׂנא שנא sane (146x) vihata, syrjiä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4nx.html
תִּמְצֶ֫אנָה
• 1. pa. impf./fut. mon. 2. fem. te löydätte
• 2. pa. impf./fut. mon. 3. fem. he löytävät
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
Sanan keskellä tai lopussa olevan alef-kirjaimen edellä oleva vokaali voi olla myös lyhyt.
(3)
לִקְרַאת
• 1. pa. le-inf. kohdata, tavata, ottaa vastaan
• 2. prep. vastakkain, NH (vain) prep. kohti, vastaan
H9 קרא kara (876x) antaa nimi, kutsua, huutaa, lukea; kohdata, tavata (verbitaul.)
vrt.
לִקְרֺ א
pa. le-inf. antaa nimi, kutsua, huutaa, lukea, saarnata
Huomaa myös sanan lopussa oleva "mykkä" alef.
וַיַּרְא
pa. kons. impf. yks. 3. mask. ja hän näki
H9 ראה ra'a (1311x) nähdä, katsoa (verbi)
חֵטְא
mask. (33x) synti, rikkomus, väärin tekeminen, syyllisyys
H2 חטא chata (238/) mennä harhaan, ampua/heittää ohi, tehdä syntiä (juuri)
HV4 tähän 24.2.2025
HP tähän 12.3.2025
4.3 LYHYT VOKAALI
Ainoat varmasti lyhyet vokaalit ovat patach ja kamats katan eli o-vokaalina lausuttava kamats. Muut vokaalimerkit voivat toimia myös pitkän vokaalin merkkinä.
סַ patach: aina lyhyt
סָ kamats katan (o-vokaalina lausuttava kamats): aina lyhyt
סֵ tseirei: harvoin lyhyt
סֶ segol: yleensä lyhyt
סִ chirik: yleensä lyhyt
סֹ cholam: harvoin lyhyt
סֻ kibuts: yleensä lyhyt
4.4 KATKOVOKAALI
Katkovokaalit ovat hyvin lyhyitä vokaaleja, joita kutsutaan myös vähennetyiksi vokaaleiksi (reduced vowels). Katkovokaali muodostaa aina painottoman avotavun. Sieppaus- eli chataf-vokaalit esiintyvät harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vain kurkkuäänteiden yhteydessä.
סְ sheva na "liikkuva sheva": tavun muodostava sheva eli avo-sheva
vrt. tavun sulkeva vokaalittomuuden merkki sheva nach
"lepäävä sheva", umpi-sheva
סֲ chataf patach "avaajan sieppaus"
סֱ chataf segol "viinirypäletertun sieppaus"
סֳ chataf kamats (lausutaan aina o-vokaalina) "suljettavan sieppaus"
5. AVOTAVU
5.1. AVO- JA UMPITAVU
Tavuja on kahdenlaisia: avo- ja umpitavuja. Avotavu tarkoittaa vokaaliin päättyvää tavua, umpitavu puolestaan suljettua eli konsonanttiin päättyvää tavua.
Avotavut ovat yleensä joko pitkä- tai katkovokaalisia. Lyhytvokaalinen avotavu on poikkeus, jonka esiintymiseen on aina oltava joku syy.
Suomalaiselle tämä jako on vieras, koska sen enempää omassa kielessämme kuin esim. tutuissa indoeurooppalaisissa kielissä tavun avoimuutta tai vaihtoehtoisesti umpinaisuutta ei yleensä tarvitse miettiä.
5.2 PITKÄVOKAALINEN AVOTAVU
(8)
אֶחָד *אָחָד
(dissimilaatio) num. mask. yksi
אִי
mask. (36x) saari, ranta, rannikko
]אֻלַי [אוּלַי
konj. ehkä
]אֱלֹהִים [אֱלוֹהִים
• 1. henk. mask. Jumala "Kolminaisuusjumala"
• 2. epäjumalat
]אֱלֹהֶ֫יךָ [אֱלוֹהֶ֫יךָ
+ suff. yks. 2. mask.
]אֱלֹהֵ֫ינוּ [אֱלוֹהֵ֫ינוּ
+ suff. mon. 1. c.
בָּתִּים
mon.
• poikkeuksellisesti dagesh kal -piste vokaalin jälkeen (Sim lev!)
בַּ֫יִת
mask. talo, huone, koti, temppeli, säiliö, pullo "rakennettu sisätila"
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila, kääntää rakennuskiviä (juuri)
דָּבָר
mask. (kaataal-nom.: se, mikä tehdään; tehtävä asia) sana, asia
"yhteen liitettävä"
H2 דבר davar (1137/) liittää erillään olevat yhteen (juuri)
https://gen.fi/h2-dbr.html
(8)
הֶעָרִים *הָעָרִים
(dissimilaatio) art. + mon.
עִיר עיר
fem. (1042x) kaupunki "näkyvissä oleva, mutta muista erotettu"
H2 עור ur (86/) olla näkyvissä muusta erotettuna: kaupunki, v. herätä (juuri)
https://gen.fi/h2-cwr.html
הַרְבֵּה
adv. (hif. inf. abs.) paljon
H2 רבה rava (176/) olla runsas, suuri, laaja (juuri)
יָפָה
adj. (pa. partis.) yks. fem.
H2 יפה jafa (7/) olla kaunis (juuri)
כֹּה
adv. (582x) näin, tällä tavalla, tässä, täällä
מְבֹרָךְ
adj. (pu. partis.)
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää; kirota (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-brk.html
נַפְשֶׁ֫ךָ
yks. + suff. yks. 2. mask. (pausa) נַפְשְׁךָ K
נֶ֫פֶשׁ נפש
fem. (tunnukseton, a-segol.) (753x / BDB 756x) kita,
kurkku, nielu, kaula, hengitys, henkäys, tuoksu,
hengittävä/elävä olento, elämänvoima, elämä,
elämän henki, ihminen, joku, ihminen itse,
palvelija, orja, henki, mieli, sydän, tahto, sisin, sielu
נְפָשׁוֹת
H2 נפש nafash (3/) hengittää (juuri)
]עֹלָם [עוֹלָם
mask.
• 1. ikuisuus
• 2. PBH maailma
פֶּ֫לֶא
mask. (13x) ihme, ymmärryksen ylittävä asia, adv. ihmeellisesti
H2 פלא pala (71/) olla ihmeellinen (juuri)
(9)
]פִּלֶ֫גֶשׁ [פִּילֶ֫גֶשׁ
fem. (37x) sivuvaimo, jalkavaimo
ק֫וּמָה
pa. imperat. yks. 2. mask. vahv.
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-qwm.html
קָשֶׁה
adj. kova, ankara, tiukka, raskas
רִאשׁוֹן *רֹאשׁוֹן
adj. & num. ensimmäinen (dissimilaatio)
רֹאשִׁי
yks. + suff. yks. 1. c.
רֵאשִׁית
fem. alku, esikoinen
שָֽׁמְרָה
pa. perf. yks. 3. fem.
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
תְּאֵנָה
fem. (39x, 1. Moos. 3:7) viikunapuu, viikuna
תִּמְצֶ֫אנָה
• 1. pa. impf./fut. mon. 2. fem.
• 2. pa. impf./fut. mon. 3. fem.
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
5.3 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU
5.3.0 LYHYTVOKAALISTEN AVOTAVUJEN JOHDANTO
Lyhytvokaaliset avotavut ovat poikkeus perussäännöstä, jonka mukaan avotavussa on joko pitkä tai katkovokaali. Lyhytvokaalinen avotavu voi esiintyä:
• 1. penultimapainotteisessa segolaatissa
tai segolaattityyppisessä sanassa (painollinen)
• 2. katkovokaalisen kurkkuäänteen edellä
• 3. suffiksissa tai verbin sidevokaalitavuna (painollinen)
• 4. katkovokaaliksi muuttuneen umpi-shevan edellä
• 5. kodashim- ja shorashim-sanoissa
Huomaa lisäksi kahdentumattoman kurkkuäänteen edellä oleva näennäisesti lyhytvokaalinen avotavu. Kyseessä on tavuopillisesti kuitenkin lyhytvokaalinen umpitavu: ns. virtuaalinen eli näkymätön kahdennus. Katso kohta:
6.2.2 Lyhytvokaalinen umpitavu näkymättömän kahdennuksen yhteydessä
5.3.1 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU PENULTIMAPAINOTTEISESSA
SEGOLAATISSA TAI SEGOLAATTITYYPPISESSÄ SANASSA
Penultimapainotteisissa segolaateissa on lyhyt avotavu, jossa on patach, tseirei, segol tai cholam. Useimmat tav-päätteiset segolaatit ovat maskuliineja eli kolmas radikaali tav kuuluu sanan juureen.
Esimerkkejä (11 + 6):
1אֹ֫הֶל
2בַּ֫יִת
3בֹּ֫קֶר
4דֶּ֫לֶת
fem.
5זַ֫יִת
6מֶ֫לֶךְ
7נַ֫עַר
8סֵ֫פֶר
9פֶּ֫לֶא
10צֹ֫עַר
paik. fem. Soar
11קֹ֫דֶשׁ
Lähes kaikki segolaattityyppiset sanat ovat tav-päätteisiä feminiinejä.
12אוֹמֶ֫רֶת
13כְּתֹ֫בֶת
14סוֹלַ֫חַת
] 15פִּלֶ֫גֶשׁ [פִּילֶ֫גֶשׁ
16צַלַּ֫חַת
17קֹהֶ֫לֶת
mask. saarnaaja, teosn. fem. Saarnaajan kirja
• arvonimet voivat olla feminiinimuotoisia
5.3.2 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU KATKOVOKAALISEN
KURKKUÄÄNTEEN EDELLÄ
Kurkkuäänteisiin liittyvän chataf- eli sieppausvokaalin edellä oleva kirjain saa yleensä vastaavan lyhyen täysvokaalin.
אַהֲבָה
אָהֳלִי
oholi
בֶּאֱמֶת
וָאֳנִיָּה
vo'onija
נָעֳמִי
No'omi henk. fem. (21x)
נַעֲרָה
פָּעֳלִי
po'oli
תַּעֲמֹד
Kurkkuäänteen edellä ollut lyhyt vokaali säilyy silloinkin, kun itse sieppausvokaali on muuttunut tavusääntöjen perusteella lyhytvokaaliseksi.
תַּעַמְדִֿי *תַּעֲמְדִי )תַּעֲמֹד(
Kamats katanin edellä oleva kamats lausutaan lyhyenä o-vokaalina – eli sekin on kamats katan.
אָהָלְכֶם
oholchem
פָּעָלְךָ
po'olcha
Propretonic-säännön mukaan antepenultima-asemaan tuleva pitkävokaalinen a-avotavu lyhenee katkovokaaliseksi.
בָּרוּךְ < בְּרוּכָה
אָפֹר < אֲפֹרָה
5.3.3 LYHYTVOKAALINEN PAINOLLINEN AVOTAVU PÄÄTTEESSÄ
TAI VERBIN SIDEVOKAALITAVUNA
Duaalin päätteessä on penultimapainotteinen lyhytvokaalinen avotavu.
(5)
1יָדַ֫יִם
2מַ֫יִם
3שָׁמַ֫יִם
4שְׁנַ֫יִם
5שְׁתַּ֫יִם
• poikkeuksellisesti dagesh kal -piste vokaalin jälkeen – Sim lev!
Monikolliseen tai duaaliseen sanaan liittyvässä yks. 2. fem. -suffiksissa on myös penultimapainotteinen lyhytvokaalinen avotavu.
(5)
1אֲבוֹתַ֫יִךְ
2אֱלוֹהַ֫יִךְ
3יָדַ֫יִךְ
4סוּסַ֫יִךְ
5סוּסוֹתַ֫יִךְ
Sidevokaali on lähes aina pitkä vokaali tai katkovokaali. Erittäin harvinainen poikkeus on verbin objektisuffiksiin liittyvä lyhyt a-sidevokaali:
(2)
1שְׁמָרַ֫נִי
pa. perf. yks. 3. mask. + suff. yks. 1. c.
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
2שְׁמַרְתַּ֫נִי
pa. perf. yks. 2. mask. + suff. yks. 1. c.
5.3.4 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU KATKOVOKAALIKSI
MUUTTUNEEN UMPI-SHEVAN EDELLÄ
נַעֲרָה
fem.
vrt.
מַלְכָּה
סִבְבִי
si-ve-vi (kolmitavuinen) pa. imperat. yks. 2. fem. kierrä ympäri
H9 סבב savav (162x) olla ympärillä, kiertää, kulkea ympäri, saartaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-sbb.html
vrt.
שִׁמְרִי
5.3.5 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU
KODASHIM- JA SHORASHIM-SANOISSA
Kodesh- ja shoresh-sanojen monikon taivutus on poikkeuksellinen.
]קָדָשִׁים [קֹדָשִׁים
kodashim
]שָׁרָשִׁים [שֹׁרָשִׁים
shorashim
5.4 KATKOVOKAALINEN AVOTAVU
Katkovokaaliset tavut ovat aina painottomia avotavuja. Tavun muodostava katkovokaali on lähes aina joko pretonic- tai propretonic-asemassa olevassa tavussa. Nykyheprean puhekielessä shva na ‑vokaalia ei usein äännetä.
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
(7)
אַהֲבָה
אֶכְתְּבָה
אֲחָדִים
אֱמֶת
אֳנִיָּה
בְּרוּכִים
]חֳלִי} [חֹלִי{
(8)
יִשְׁמְרוּ
כְּתַבְתֶּם
שְׁמוּאֵל
רוּחֲךָ
yks. + suff. yks. 2. mask.
רוּחַ
[mask. &] fem. Henki, henki, tuuli
תְּבוּאֶ֫ינָה
תִּשְׁמְרִי
Katkovokaalinen avotavu voi olla poikkeuksellisesti myös painollisen tavun jälkeen (posttonic).
צֹ֫עֲרָה
paik. fem. (lokat.) Soariin
צֹ֫עַר
Soar
מַ֫עֲלָה
6. UMPITAVU
6.1 YLEISTÄ UMPITAVUSTA
Umpitavut eli suljetut tavut ovat konsonanttiin päättyviä tavuja. Sanan lopussa voi olla myös kahteen konsonanttiin päättyviä eli kaksoissuljettuja tavuja.
Umpitavuissa on yleensä lyhyt vokaali. Painollisessa umpitavussa voi olla myös pitkä vokaali. Pitkävokaalisia umpitavuja on lähinnä sanan lopussa. Klassisessa hepreassa ei esiinny kokonaan painottomia pitkävokaalisia umpitavuja. Umpitavussa ei voi olla katkovokaalia.
Nominin perusmuoto (st. abs.) loppuu useimmiten pitkään painolliseen tavuun: avutavuun tai pitkävokaaliseen umpitavuun. Penultimapainotteinen segolaatti päättyy kuitenkin lähes aina lyhytvokaaliseen umpitavuun, samoin kuin segolaattityyppiset nominit.
Verbien vartalo päättyy yleensä lyhytvokaaliseen umpitavuun, merkittävänä poikkeuksena esim. tertiae he ja ontot verbit sekä hif'il-muodot.
6.2 LYHYTVOKAALINEN UMPITAVU
6.2.1 NORMAALI LYHYTVOKAALINEN UMPITAVU
Lyhytvokaalinen umpitavu voi esiintyä missä kohtaa sanaa tahansa,
sekä painollisena että painottomana.
Esimerkkejä (22):
1.אֱלוֹהַי
2.אֵם
3.אִשָּׁה אִשְׁ-שָׁה
4.גַּל
5.דְבַשׁ
6.דַּי
7.זָקֵן
pa. perf. yks. 3. mask. hän oli vanha, hän tuli vanhaksi
H9 זקן zaken (18x) olla vanha, tulla vanhaksi (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-zqn.html
8.חָנּוּ חָנְ-נוּ
pa. imperat. mon. 2. mask. armahtakaa
H9 חנן chanan (78x) osoittaa suosiota, antaa armosta, olla armollinen (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-8nn.html
10.וַיָּ֫קָם וַיְ-יָ֫-קָם
11.יִרְאֶה
12.יִשְׂרָאֵל
13.כָּתַ֫בְתִּי
14.לִקְרַאת
15.לִשְׁמֹר
16.מִקְלַ֫חַת
17.נַ֫עַר
18.עַ֫יִן
19.קַ֫חְנָה
pa. imperat. mon. 2. fem. ottakaa
H9 לקח lakach (966x) ottaa, tarttua, ostaa, valloittaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lq8.html
20.קְטַנָּה קְ-טַנְ-נָה
21.שָׁמַר
6.2.2 LYHYTVOKAALINEN UMPITAVU
NÄKYMÄTTÖMÄN KAHDENNUKSEN YHTEYDESSÄ
Kurkkuäänteissä, erityisesti he- ja chet-kirjaimissa, voi esiintyä ns. virtuaalinen eli näkymätön kahdennus. Tällaiset tavut ovat tavuopillisesti lyhytvokaalisia umpitavuja.
Esimerkkejä (9):
1.בַּחוּץ* > בְּ-הַחְ-חוּץ
2.הַהוּא* > הַהְ-הוּא
3.הַחַ֫יִל* > הַחְ-חַ֫יִל
4.הַחָכְמָה* > הַחְ-חָכְמָה
5.הַחֶ֫רֶב* > הַחְ-חֶ֫רֶב
6.מְרַחֶ֫פֶת* > מְ-רַחְ-חֶ֫פֶת
7.נַהָג* > נַהְ-הָג
mask. (kattaal-nom.: ammatti/tekijännimi) kuljettaja
8.נַחוּם* > נַחְ-חוּם
henk. mask. (kattuul-nom.) Nachum, "lohdutus"
H9 נחם nicham (108x) nif. katua, armahtaa, pi. lohduttaa (verbi)
9.נִחַם* > נִנְ-חַם
nif. perf. yks. 3. mask. hän katui, armahti, sääli
H9 נחם nicham (108x) nif. katua, armahtaa, pi. lohduttaa (verbi)
6.3 PITKÄVOKAALINEN UMPITAVU
Pitkävokaalinen umpitavu on aina painollinen. Se esiintyy lähinnä sanan lopussa. Nominit päättyvät usein pitkävokaaliseen umpitavuun. Samoin nominien monikkomuodoissa on pitkävokaalinen umpitavu. Pitkävokaalisia umpitavuja esiintyy myös esim. verbien hif'il-taivutuksessa sekä pausamuodoissa.
Rakennegenetiivissä (st. constr., nismach) sananloppuiset konsonanttiin päättyvät pitkävokaaliset umpitavut ovat sivupainollisia.
Esimerkkejä (15):
1.אָבוֹת
2.אֱלוֹהִים
3.בֵּין
4.דָּבָר
5.הִקְדִישׁ
hif. perf. yks. 3. mask. hän pyhitti
6.זָקֵן
adj. (pa. partis.) vanha (ihmisestä)
vrt. זָקֵן zakĕn pa. perf. yks. 3. mask. hän tuli vanhaksi
7.כָּבֵד
adj. (pa. partis.) painava
vrt. כָּבֵד kavĕd pa. perf. yks. 3. mask. hän tuli painavaksi
8.לָ֫יְלָה
P
לַ֫יְלָה K
9.לָ֫מָּה* > לָ֫מְ-מָה
interrog. P miksi
לָמָה K
10.קָטֹן
adj. (pa. partis.) pieni
vrt. קָטֹן katŏn pa. perf. yks. 3. mask. hän tuli pieneksi
11.קָם
• 1. pa. perf. yks. 3. mask.
• 2. pa. partis./prees. yks. mask.
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-qwm.html
12.רוּחַ
13.רֵאשִׁית
14.שָׁ֫מָּה* > שָׁ֫מְ-מָה
adv. (lokat.) sinne
15.תְּהוֹם
6.4 KAKSOISSULJETTU UMPITAVU
Sanan lopussa voi olla myös kahteen konsonanttiin päättyviä eli kaksoissuljettuja tavuja. Lähinnä niitä esiintyy persoonapronominin kaltaisessa verbitaivutuksessa pa. perf. yks. 2. fem. ‑muodoissa.
אַתְּ
שָׁמַרְתְּ
7. SEKALAISTA (luonnos)
בַּחוּרִים
אַחִים
מָתוֹק מְתוּקָה
(Ps019_11, Saarn05_11)
רָב־ \ רֹב־
Lyhytvokaalisia mem-nomineja:
מֵמַד מדד
mask. (1x) mitta
H2 מדד madad (53/) mitata (juuri)
מֵרַב מרב
mask. NH suurin määrä, maksimi, maximum
H2 רבב ravav (25/) olla suuri, runsaslukuinen, laaja (juuri)
• Spontaani eli oma-aloitteinen kahdennus tarkoittaa pitkävokaalisen avotavun muuttumista omia aikojaan lyhytvokaaliseksi umpitavuksi.
• Virtuaalinen eli näkymätön kahdennus tarkoittaa vokaalin jälkeisen kahdennuspisteen (dagesh chazak) katoamista jälkiä jättämättä: kahdennuspiste katoaa ilman, että se vaikuttaa lyhytvokaalisen umpitavun muuttumisen pitkävokaaliseksi avotavuksi (sijaispidennys). Tavuopillisesti virtuaalisen kahdennuksen yhteydessä on yhä edelleen lyhytvokaalinen umpitavu – vaikkei sitä voi nähdä!
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4B YLEISTÄ https://gen.fi/h4b.html
H4B Tavuoppi, johd.
https://gen.fi/h4b-tavuoppi-johd.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Heprean kolmet kirjoitussäännöt
2. Tavuopin yleispiirteitä
3. Paino
4. Vokaalin pituus
4.1 Yleistä vokaalin pituudesta
4.2 Pitkä vokaali
4.2.1 Yleistä pitkästä vokaalista
4.2.2 Vokaali, joka voi olla pitkä tai lyhyt
4.2.3 Alef tavun keskellä ja lopussa
4.3 Lyhyt vokaali
4.4 Katkovokaali
5. Avotavu
5.1 Avo- ja umpitavu
5.2 Pitkävokaalinen avotavu
5.3 Lyhytvokaalinen avotavu
5.3.0 Lyhytvokaalisten avotavujen johdanto
5.3.1 Lyhytvokaalinen avotavu penultimapainotteisessa segolaatissa
tai segolaattityyppisessä sanassa
5.3.2 Lyhytvokaalinen avotavu katkovokaalisen kurkkuäänteen edellä
5.3.3 Lyhytvokaalinen painollinen avotavu päätteessä tai verbin sidevokaalitavuna
5.3.4 Lyhytvokaalinen avotavu katkovokaaliksi muuttuneen umpi-shevan edellä
5.3.5 Lyhytvokaalinen avotavu kodashim- ja shorashim-sanoissa
5.4 Katkovokaalinen avotavu
6. Umpitavu
6.1 Yleistä umpitavusta
6.2 Lyhytvokaalinen umpitavu
6.2.1 Normaali lyhytvokaalinen umpitavu
6.2.2 Lyhytvokaalinen umpitavu näkymättömän kahdennuksen yhteydessä
6.3 Pitkävokaalinen umpitavu
6.4 Kaksoissuljettu umpitavu
7. Sekalaista (luonnos)
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Academy of the Hebrew Language (vokaalien merkitseminen [AHL])
https://hebrew-academy.org.il/2013/09/01/עיקרי-תורת-הניקוד/
Academy of the Hebrew Language (vokalisoimaton kirjoitus, ktiv male [AHL])
http://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/Klaley-Ktiv-Male.pdf
Academy of the Hebrew Language (siirtokirjoitus, ta'atik loazit [AHL])
https://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/taatik-loazit-2020.pdf
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
1. HEPREAN KOLMET KIRJOITUSSÄÄNNÖT
Tässä dokumentissa käsitellään heprean vokalisoitua kirjakieltä eli muutettavat muuttaen klassista Raamatun hepreaa.
Nykyheprean vokalisoimattomalle ktiv male -kirjoitukselle on omat sääntönsä. Heprean kieliakatemia (AHL) on toukokuussa 2017 julkaissut ktiv male ‑kirjoituksen uudet ohjeet. Aiemmat säännöt olivat Israelin valtion perustamisen ajalta eli vuodelta 1948.
H4K Ktiv male, johd.
https://gen.fi/h4k-johd.html
Nykyheprean kirjoittaja tarvitsee vielä kolmannetkin säännöt vierassanojen ja ‑nimien kirjoittamista ja vokalisoimista varten. Heprean kieliakatemia on antanut erilliset ohjeet myös näitä muunkielisiä sanoja ja nimiä varten.
H4V Vierassanat ja -nimet, johd.
https://gen.fi/h4v-johd.html
Hepreassa on siis kolmet kirjoitussäännöt:
• 1. klassinen vokalisoitu kirjoitus = nykyheprean vokalisoitu kirjakieli
• 2. nykyheprean vokalisoimaton kirjoitus eli ktiv male
• 3. nykyheprean vierassanat ja -nimet
Tavuopin sisäistäminen antaa tukevan pohjan Raamatun heprean opiskelulle. Tavuoppiin käytetty aika ei ole turhaa: se säästää Tanachin lukijan monelta päänvaivalta.
Tavuoppi auttaa myös nykyheprean opiskelijaa sanojen taivuttamisessa ja nominikaavojen tunnistamisessa, vaikka klassisen tavuopin säännöt eivät kaikilta osin koskekaan puhuttua nykyhepreaa ja siihen liittyvää vokalisoimatonta ktiv male ‑kirjoitusta.
Arkinen nykyheprea poikkeaa klassisesta kielestä esim. seuraavissa: vokaalien erilainen pituus ei juuri kuulu, konsonanttien kahdennuksia ei lausuta, tavun muodostava shva eli avo-shva mykistyy usein, ain-kirjainta ei tavun lopussa lausuta, he-konsonantti kuuluu heikosti ja sanan lopussa (he mappicatum) se pääsääntöisesti mykistyy kokonaan jne.
Nykyheprean vokalisoidun kirjoituksen tulisi noudattaa klassisen heprean tavuoppia ja kirjoitussääntöjä. Nämä vokalisoidun kirjakielen säännöt ovat pysyneet pääosin muuttumattomina yli tuhat vuotta, eli aikaa olisi kyllä ollut runsaasti niitä opiskella…
Nykyhepreaa äidinkielenään puhuvat ja sitä ktiv male -muodossa kirjoittavat eivät kuitenkaan yleensä osaa sen enempää tavuoppia kuin vokalisointiakaan. Tuhat vuotta ei sittenkään ole ollut riittävästi... Esimerkiksi vokalisoidussa lastenkirjassa voi olla erikseen vokalisoija (vokalisti!), joka on merkinnyt vokaalimerkit kirjailijan tai kääntäjän tuottamaan ktiv male -tekstiin. Itse kirjailija tai kääntäjä ei välttämättä osaa vokalisointia, koska vokalisoitua kirjoitusta ei nykyhepreassa yleensä käytetä. Ja silloin harvoin kuin käytetään, niin vokalisoinnissa vilisee lähes aina runsaasti virheellisiä ja/tai vanhentuneita muotoja.
Klassisessa Tanachin hepreassa esiintyvä nykyhepreasta poikkeava kirjoitusasu on merkitty hakasulkeisiin [].
Vokaalimerkin paikan osoittamiseen käytetään tarvittaessa apuna samech-kirjainta.
ס mikä tahansa konsonanttinen kirjain (= x)
vrt. vokaalikirjain / kokonaan ääntymätön kirjain eli kirjain,
jolla ei ole konsonanttista äännearvoa
Asteriski (*) osoittaa sanan tavuopillisen rakenteen.
2. TAVUOPIN YLEISPIIRTEITÄ
Tavuopissa tutkitaan kolmea asiaa: painoa, vokaalin pituutta ja tavun avoimuutta tai umpinaisuutta. Heprean tavuoppi on yleisesti ottaen ankara: monet säännöt ovat kokonaan tai lähes poikkeuksettomia.
Kaikki tavut – ja samalla sanat – alkavat yhdellä konsonantilla. Poikkeuksena on וְ ve-konjunktion וּ u-muoto bumaf-kirjainten (ב bet, ו vav, מ mem ja פ pe)
ja ְ shevan edellä. Mikään muu tavu ei siis ala vokaalilla. Tavu ei voi myöskään alkaa useammalla kuin yhdellä konsonantilla.
Vokaaliin päättyvä tavu on avotavu, konsonanttiin päättyvä tavu on umpitavu eli suljettu tavu. Sanan lopussa on aina joko pitkävokaalinen avotavu tai konsonanttiin päättyvä umpitavu. Poikkeuksellisesti sanan lopussa voi olla myös kahteen konsonanttiin päättyvä eli kaksoissuljettu tavu. Sana ei voi siis koskaan päättyä lyhyeen tai katkovokaaliin tai esim. kolmeen konsonanttiin. Sanan alussa tai keskellä ei voi olla kaksoissuljettuja tavuja.
Kaikissa tavuissa on yksi ja täsmälleen yksi vokaali. Heprean kielessä ei ole tavuopin näkökulmasta diftongeja eli kahta eri vokaalia samassa tavussa.
Huomaa kuitenkin patach ganuv ("varastettu patach") ennen sanan lopussa olevaa konsonanttista kurkkuäännekirjainta, jota edeltää muu kuin a-vokaali. Tavuopillisesti patach ganuv ei ole varsinainen vokaali vaan pelkästään lausumista helpottava lisämerkki.
Sanan lopussa oleva avotavu eli vokaaliin päättyvä tavu on poikkeuksetta pitkävokaalinen. Sanan alussa ja keskellä olevat avotavut ovat yleensä pitkiä tai katkovokaalisia. Lyhytvokaalinen avotavu on aina poikkeus.
Painoton suljettu eli umpitavu, so. konsonanttiin päättyvä tavu, on aina lyhytvokaalinen. Umpitavu voi olla pitkävokaalinen vain painollisena. Umpitavussa ei voi koskaan olla katkovokaalia. Pitkävokaalinen umpitavu on aina painollinen. Rakennegenetiivissä (status constructus, nismach) voi poikkeuksellisesti (kirjoitusvirheenä?) esiintyä sanan lopussa myös sivupainollisia pitkävokaalisia umpitavuja.
]יָֽם־הַמֶּ֫לַח = [יַם־הַמֶּ֫לַח
Muut kuin segolaatti- ja segolaattityyppiset nominit päättyvät perusmuodossaan painolliseen tavuun, joka on joko pitkä avotavu tai yleensä pitkävokaalinen umpitavu. Nominin tai partisiipin lopussa voi poikkeuksellisesti olla myös lyhytvokaalinen umpitavu, erityisesti mediae geminatae -juurista (toinen ja kolmas juurikirjain ovat samoja) johtuvissa nomineissa sekä rakennemuodoissa. Aramean vaikutuksesta (?) lyhytvokaalisia lopputavuja voi satunnaisesti esiintyä myös muissa sanoissa.
Verbien perusmuodot (perf. yks. 3. mask.) päättyvät yleensä painolliseen lyhytvokaaliseen umpitavuun. Tertiae alef/he ja ontoissa verbeissä sekä hif'ilissä on poikkeuksellisesti pitkä vartalovokaali.
Ain ע on tavuopillisesti aina konsonanttinen kirjain. Puhekielessä sitä ei sanan lopussa kuitenkaan äännetä – eikä nykyisin aina edes sanan keskellä.
Alef א on tavun alussa myös aina konsonantti. Tavun keskellä tai lopussa alef on menettänyt konsonanttisen äännearvonsa ja muuttunut joko vokaalikirjaimen kaltaiseksi tai kokonaan mykäksi.
Jod י on konsonantti a-, o- ja u-vokaalien jälkeen. Poikkeuksena sananloppuinen kamats–jod–vav-pääte, jossa jod toimii a-vokaalin merkkinä.
-ָ יו
-av
3. PAINO
Heprealaisissa sanoissa pääpaino on perussäännön mukaan yleensä viimeisellä tavulla. Lisäksi on lukuisa joukko tilanteita, jossa paino on toiseksi viimeisellä tavulla (ks. MA § 8.1.2 s. 88–90).
Joskus ani harvoin sanan pääpaino voi lokatiivin yhteydessä olla kolmanneksi viimeisellä tavulla.
הַאֹ֫הֱלָה
(lokat.) telttaan (8x)
אֹ֫הֶל
mask. (å-segol.) teltta "ulospäin säteily" (345x)
H2 אהל ahal (4/) säteillä ulospäin (juuri)
https://gen.fi/h2-xhl.html
צֹ֫עֲרָה צערה
(lokat.) Soariin
צֹ֫עַר
paik. fem. Soar "vähäinen"
H2 צער tsa'ar (3/) olla vähäarvoinen (juuri)
Omistettavassa muodossa olevat nominit ja verbien nominaaliset muodot (st. constr., nismach) ovat sivupainollisia tai joskus kokonaan painottomia, jos sivupainollinen tavu tulisi painollisen tavun viereen.
עַֽם־יִשְׂרָאֵל
Israelin kansa
מֶֽלֶךְ־יִשְׂרָאֵל
Israelin kuningas
עֵֽץ־פְּרִי
hedelmäpuu "hedelmän puu"
נְחֹֽשֶׁת־הַמֶּ֫לֶךְ
kuninkaan pronssi
פְּנֵֽי־הָאֱלוֹהִים
"Kolminaisuusjumalan" kasvot
שֶֽׁבֶת־אַחִים
veljien istuminen/asuminen
יְפֵה־תֹֿ֫אַר וִיפֵֽה־מַרְאֶה
muodon/vartalon kaunis ja ulkonäön kaunis (1Moos39_06)
Lisäksi on kokonaan painottomia yksitavuisia partikkeleja.
(1Moos01_02H)
וְהָאָ֫רֶץ הָֽיְתָה תֹֿ֫הוּ וָבֹ֫הוּ
וְחֹ֫שֶׁךְ עַל־פְּנֵי תְֿה֑וֹם
וְרוּחַ־אֱלֹהִים מְרַחֶ֫פֶת עַל־פְּנֵי הַמָּֽיִם׃
(1Moos01_04H)
וַיַּרְא אֱלֹהִים אֶת־הָאוֹר כִּי־ט֑וֹב
וַיַּבְדֵּל אֱלֹהִים בֵּין הָאוֹר וּבֵין הַחֹֽשֶׁךְ׃
עַל *עָל
prep. päällä, päälle, vastaan (aina painoton)
H2 עלה ala (890/) nousta ylöspäin (juuri)
אֶת־
prep. obj. merkki (nota accusativi) – painoton
[אֵת]
prep. obj. merkki (nota accusativi) – painollinen
H2 אות ot (4/) antaa merkki, ilmoittaa (juuri)
H4H Objektin merkki
https://gen.fi/h4h-objektin-merkki.html
Oletusarvona on, että sanan paino – omistettavissa muodoissa sivupaino – on viimeisellä tavulla. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa paino on yleensä merkitty vain niihin sanoihin, joissa se ei ole viimeisellä tavulla. Poikkeuksena on konsekutiivisen eli jatkavan perfektin yksikön ensimmäisen ja yksikön toisen maskuliinin painolliset persoonapäätteet.
וְאֲהַבְתָּ֫ אהבת
pa. kons. perf. yks. 2. mask. ja rakasta
Painoa tutkittaessa tavut luetaan aina sanan lopusta lukien. Tavuilla on myös latinalaiset nimet:
• viimeinen eli ultima "äärimmäinen, viimeinen"
• toiseksi viimeinen eli penultima "lähes/melkein viimeinen"
• kolmanneksi viimeinen eli antepenultima "ennen melkein viimeistä"
Heprean tavuopissa ei siis painon osalta puhuta sanan ensimmäisestä, toisesta, kolmannesta jne. tavusta, vaan viimeisestä, toiseksi viimeisestä jne. tavusta.
Tavut voidaan analysoida myös painon perusteella:
• painollinen tavu (tonic)
• painollista tavua edeltävä tavu (pretonic)
• painollista tavua edeltävää tavua ennen olevat tavut (propretonic)
• painollisen tavun jälkeinen tavu (posttonic)
4. VOKAALIN PITUUS
4.1 YLEISTÄ VOKAALIN PITUUDESTA
Vokaaleja on kolmen pituisia: pitkiä, lyhyitä ja katkovokaaleja. Suomen kielessä on vain pitkiä ja lyhyitä vokaaleja. Katkovokaalit ovat hyvin lyhyitä vokaaleja.
Katkovokaaleja ja patachia (lyhyt a-vokaali) lukuun ottamatta kaikki vokaalimerkit voivat olla sekä pitkän että lyhyen vokaalin merkkinä. Usein vokaalin pituuden voikin päätellä vain tavuopin sääntöjen perusteella.
Vokaalikirjain tarkoittaa alef-, he-, vav- tai jod-kirjainta, joka lausutaan vokaalina. Vokaalikirjain ei ole tavuopin näkökulmasta konsonantti.
א׳ ה׳ ו׳ י׳
Vokaalikirjaimia (vowel letters) kutsutaan myös nimellä "lukemisen äidit", matres lectionis, hepr. imot hakria.
Vokaalikirjaimen tunnistaa parhaiten siitä, että sillä ei ole omaa vokaalimerkkiä. Jokaisella konsonanttisen äännearvon omaavalla kirjaimella eli tavuopillisesti konsonantilla – sanan viimeistä kirjainta lukuun ottamatta – on yksi ja vain yksi vokaalimerkki. Poikkeuksena tähän sääntöön on patach ganuv "varastettu patach", joka liittyy sen edellä olevaan vokaaliin. Tavuopillisesti patach ganuv ei ole varsinainen vokaali vaan ääntämistä helpottava lisämerkki.
4.2 PITKÄ VOKAALI
4.2.1 YLEISTÄ PITKÄSTÄ VOKAALISTA
Katkovokaaleja sekä patachia lukuun ottamatta kaikki muut vokaalimerkit voivat olla pitkiä.
Kamats gadol (a-vokaalina lausuttava kamats) on ainoa "paljaista" vokaalimerkeistä, joka on aina pitkä vokaali. Muissa pääsääntöisesti pitkissä vokaaleissa on vokaalimerkin lisäksi ns. lukemisen äiti eli mater lectionis ‑merkki.
סָ kamats gadol (a:na lausuttaessa)
vrt. kamats katan eli o-vokaalina lausuttaessa aina lyhyt
סֵי tseirei male
סֶי segol male
סִי chirik male
ָיו - -av, kamats–jod–vav, esiintyy vain sanan lopussa
וֹ cholam male
וּ shuruk
• poikkeus esim. Jer31_34, jossa shuruk on lyhyt: כּוּלָּם
Sanan lopussa olevassa avotavussa on aina pitkä vokaali:
הָ-
ךָ-
[ ןָ-]
תָ-
ָא -
ָה -
ֵא -
ֵה -
ֵי -
ֶא -
ֶה -
ִי -
ֹא-
ֹה-
וֹ-
וּ-
4.2.2 VOKAALI, JOKA VOI OLLA PITKÄ TAI LYHYT
Katkovokaaleja sekä patachia lukuun ottamatta kaikki muut vokaalimerkit voivat olla pitkiä tai lyhyitä.
סֵ tseirei: yleensä pitkä
סֶ segol: harvoin pitkä
סִ chirik: harvoin pitkä
סֹ cholam: yleensä pitkä
סֻ kibuts: harvoin pitkä
4.2.3 ALEF TAVUN KESKELLÄ JA LOPUSSA
Tavun alussa alef on aina konsonantti, ja siihen voi liittyä minkä pituinen vokaali tahansa. Muun kuin tavua aloittavan alefin edellä oleva vokaali on lähes aina pitkä; alef toimii ikään kuin vokaalikirjaimena. Sanan lopussa oleva vokaali on aina pitkä.
(5)
לִמְצֺ א
pa. le-inf. löytää
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
• sanan lopussa olevan alefin edelle kirjoitettava cholam chaser ‑vokaali
kirjoitetaan perussäännön mukaisesti toiseksi viimeisen konsonantin päälle sen vasempaan yläreunaan – vrt. sanan alussa tai keskellä cholam chaser merkitään poikkeuksellisesti vasta vokaalikirjaimen tavoin toimivan alefin päälle sen oikeaan reunaan
רֹאשׁ ראש
מָלֵאת
pa. perf. yks. 2. fem. sinä täytyit, sinä täytit
H9 מלא male (250x) täyttyä, olla täynnä; täyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-mlx.html
מָצָא
pa. perf. yks. 3. mask. hän löysi
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
רִאשׁוֹן *רֹאשׁוֹן
num. yks. mask. (oon-nom.) (dissimilaatio)
H2 ראש ra'ash (0/~850) olla alkuna, päänä (juuri)
רֹאשׁ
mask. (ontto segol.) pää רָאשִׁים < רְאָשִׁים*
H2 ראש ra'ash (0/~850) olla alkuna, päänä (juuri)
(3 + 3)
שָׂנֵא
• 1. pa. perf. yks. 3. mask. hän vihasi
• 2. pa. partis./prees. yks. mask. vihaava, vihaaja
H9 שׂנא שנא sane (146x) vihata, syrjiä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4nx.html
שְׂנֵֵ֗אתֶם
pa. perf. mon. 2. mask. te vihasitte
H9 שׂנא שנא sane (146x) vihata, syrjiä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4nx.html
תִּמְצֶ֫אנָה
• 1. pa. impf./fut. mon. 2. fem. te löydätte
• 2. pa. impf./fut. mon. 3. fem. he löytävät
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
Sanan keskellä tai lopussa olevan alef-kirjaimen edellä oleva vokaali voi olla myös lyhyt.
(3)
לִקְרַאת
• 1. pa. le-inf. kohdata, tavata, ottaa vastaan
• 2. prep. vastakkain, NH (vain) prep. kohti, vastaan
H9 קרא kara (876x) antaa nimi, kutsua, huutaa, lukea; kohdata, tavata (verbitaul.)
vrt.
לִקְרֺ א
pa. le-inf. antaa nimi, kutsua, huutaa, lukea, saarnata
Huomaa myös sanan lopussa oleva "mykkä" alef.
וַיַּרְא
pa. kons. impf. yks. 3. mask. ja hän näki
H9 ראה ra'a (1311x) nähdä, katsoa (verbi)
חֵטְא
mask. (33x) synti, rikkomus, väärin tekeminen, syyllisyys
H2 חטא chata (238/) mennä harhaan, ampua/heittää ohi, tehdä syntiä (juuri)
HV4 tähän 24.2.2025
HP tähän 12.3.2025
4.3 LYHYT VOKAALI
Ainoat varmasti lyhyet vokaalit ovat patach ja kamats katan eli o-vokaalina lausuttava kamats. Muut vokaalimerkit voivat toimia myös pitkän vokaalin merkkinä.
סַ patach: aina lyhyt
סָ kamats katan (o-vokaalina lausuttava kamats): aina lyhyt
סֵ tseirei: harvoin lyhyt
סֶ segol: yleensä lyhyt
סִ chirik: yleensä lyhyt
סֹ cholam: harvoin lyhyt
סֻ kibuts: yleensä lyhyt
4.4 KATKOVOKAALI
Katkovokaalit ovat hyvin lyhyitä vokaaleja, joita kutsutaan myös vähennetyiksi vokaaleiksi (reduced vowels). Katkovokaali muodostaa aina painottoman avotavun. Sieppaus- eli chataf-vokaalit esiintyvät harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vain kurkkuäänteiden yhteydessä.
סְ sheva na "liikkuva sheva": tavun muodostava sheva eli avo-sheva
vrt. tavun sulkeva vokaalittomuuden merkki sheva nach
"lepäävä sheva", umpi-sheva
סֲ chataf patach "avaajan sieppaus"
סֱ chataf segol "viinirypäletertun sieppaus"
סֳ chataf kamats (lausutaan aina o-vokaalina) "suljettavan sieppaus"
5. AVOTAVU
5.1. AVO- JA UMPITAVU
Tavuja on kahdenlaisia: avo- ja umpitavuja. Avotavu tarkoittaa vokaaliin päättyvää tavua, umpitavu puolestaan suljettua eli konsonanttiin päättyvää tavua.
Avotavut ovat yleensä joko pitkä- tai katkovokaalisia. Lyhytvokaalinen avotavu on poikkeus, jonka esiintymiseen on aina oltava joku syy.
Suomalaiselle tämä jako on vieras, koska sen enempää omassa kielessämme kuin esim. tutuissa indoeurooppalaisissa kielissä tavun avoimuutta tai vaihtoehtoisesti umpinaisuutta ei yleensä tarvitse miettiä.
5.2 PITKÄVOKAALINEN AVOTAVU
(8)
אֶחָד *אָחָד
(dissimilaatio) num. mask. yksi
אִי
mask. (36x) saari, ranta, rannikko
]אֻלַי [אוּלַי
konj. ehkä
]אֱלֹהִים [אֱלוֹהִים
• 1. henk. mask. Jumala "Kolminaisuusjumala"
• 2. epäjumalat
]אֱלֹהֶ֫יךָ [אֱלוֹהֶ֫יךָ
+ suff. yks. 2. mask.
]אֱלֹהֵ֫ינוּ [אֱלוֹהֵ֫ינוּ
+ suff. mon. 1. c.
בָּתִּים
mon.
• poikkeuksellisesti dagesh kal -piste vokaalin jälkeen (Sim lev!)
בַּ֫יִת
mask. talo, huone, koti, temppeli, säiliö, pullo "rakennettu sisätila"
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila, kääntää rakennuskiviä (juuri)
דָּבָר
mask. (kaataal-nom.: se, mikä tehdään; tehtävä asia) sana, asia
"yhteen liitettävä"
H2 דבר davar (1137/) liittää erillään olevat yhteen (juuri)
https://gen.fi/h2-dbr.html
(8)
הֶעָרִים *הָעָרִים
(dissimilaatio) art. + mon.
עִיר עיר
fem. (1042x) kaupunki "näkyvissä oleva, mutta muista erotettu"
H2 עור ur (86/) olla näkyvissä muusta erotettuna: kaupunki, v. herätä (juuri)
https://gen.fi/h2-cwr.html
הַרְבֵּה
adv. (hif. inf. abs.) paljon
H2 רבה rava (176/) olla runsas, suuri, laaja (juuri)
יָפָה
adj. (pa. partis.) yks. fem.
H2 יפה jafa (7/) olla kaunis (juuri)
כֹּה
adv. (582x) näin, tällä tavalla, tässä, täällä
מְבֹרָךְ
adj. (pu. partis.)
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää; kirota (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-brk.html
נַפְשֶׁ֫ךָ
yks. + suff. yks. 2. mask. (pausa) נַפְשְׁךָ K
נֶ֫פֶשׁ נפש
fem. (tunnukseton, a-segol.) (753x / BDB 756x) kita,
kurkku, nielu, kaula, hengitys, henkäys, tuoksu,
hengittävä/elävä olento, elämänvoima, elämä,
elämän henki, ihminen, joku, ihminen itse,
palvelija, orja, henki, mieli, sydän, tahto, sisin, sielu
נְפָשׁוֹת
H2 נפש nafash (3/) hengittää (juuri)
]עֹלָם [עוֹלָם
mask.
• 1. ikuisuus
• 2. PBH maailma
פֶּ֫לֶא
mask. (13x) ihme, ymmärryksen ylittävä asia, adv. ihmeellisesti
H2 פלא pala (71/) olla ihmeellinen (juuri)
(9)
]פִּלֶ֫גֶשׁ [פִּילֶ֫גֶשׁ
fem. (37x) sivuvaimo, jalkavaimo
ק֫וּמָה
pa. imperat. yks. 2. mask. vahv.
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-qwm.html
קָשֶׁה
adj. kova, ankara, tiukka, raskas
רִאשׁוֹן *רֹאשׁוֹן
adj. & num. ensimmäinen (dissimilaatio)
רֹאשִׁי
yks. + suff. yks. 1. c.
רֵאשִׁית
fem. alku, esikoinen
שָֽׁמְרָה
pa. perf. yks. 3. fem.
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
תְּאֵנָה
fem. (39x, 1. Moos. 3:7) viikunapuu, viikuna
תִּמְצֶ֫אנָה
• 1. pa. impf./fut. mon. 2. fem.
• 2. pa. impf./fut. mon. 3. fem.
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
5.3 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU
5.3.0 LYHYTVOKAALISTEN AVOTAVUJEN JOHDANTO
Lyhytvokaaliset avotavut ovat poikkeus perussäännöstä, jonka mukaan avotavussa on joko pitkä tai katkovokaali. Lyhytvokaalinen avotavu voi esiintyä:
• 1. penultimapainotteisessa segolaatissa
tai segolaattityyppisessä sanassa (painollinen)
• 2. katkovokaalisen kurkkuäänteen edellä
• 3. suffiksissa tai verbin sidevokaalitavuna (painollinen)
• 4. katkovokaaliksi muuttuneen umpi-shevan edellä
• 5. kodashim- ja shorashim-sanoissa
Huomaa lisäksi kahdentumattoman kurkkuäänteen edellä oleva näennäisesti lyhytvokaalinen avotavu. Kyseessä on tavuopillisesti kuitenkin lyhytvokaalinen umpitavu: ns. virtuaalinen eli näkymätön kahdennus. Katso kohta:
6.2.2 Lyhytvokaalinen umpitavu näkymättömän kahdennuksen yhteydessä
5.3.1 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU PENULTIMAPAINOTTEISESSA
SEGOLAATISSA TAI SEGOLAATTITYYPPISESSÄ SANASSA
Penultimapainotteisissa segolaateissa on lyhyt avotavu, jossa on patach, tseirei, segol tai cholam. Useimmat tav-päätteiset segolaatit ovat maskuliineja eli kolmas radikaali tav kuuluu sanan juureen.
Esimerkkejä (11 + 6):
1אֹ֫הֶל
2בַּ֫יִת
3בֹּ֫קֶר
4דֶּ֫לֶת
fem.
5זַ֫יִת
6מֶ֫לֶךְ
7נַ֫עַר
8סֵ֫פֶר
9פֶּ֫לֶא
10צֹ֫עַר
paik. fem. Soar
11קֹ֫דֶשׁ
Lähes kaikki segolaattityyppiset sanat ovat tav-päätteisiä feminiinejä.
12אוֹמֶ֫רֶת
13כְּתֹ֫בֶת
14סוֹלַ֫חַת
] 15פִּלֶ֫גֶשׁ [פִּילֶ֫גֶשׁ
16צַלַּ֫חַת
17קֹהֶ֫לֶת
mask. saarnaaja, teosn. fem. Saarnaajan kirja
• arvonimet voivat olla feminiinimuotoisia
5.3.2 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU KATKOVOKAALISEN
KURKKUÄÄNTEEN EDELLÄ
Kurkkuäänteisiin liittyvän chataf- eli sieppausvokaalin edellä oleva kirjain saa yleensä vastaavan lyhyen täysvokaalin.
אַהֲבָה
אָהֳלִי
oholi
בֶּאֱמֶת
וָאֳנִיָּה
vo'onija
נָעֳמִי
No'omi henk. fem. (21x)
נַעֲרָה
פָּעֳלִי
po'oli
תַּעֲמֹד
Kurkkuäänteen edellä ollut lyhyt vokaali säilyy silloinkin, kun itse sieppausvokaali on muuttunut tavusääntöjen perusteella lyhytvokaaliseksi.
תַּעַמְדִֿי *תַּעֲמְדִי )תַּעֲמֹד(
Kamats katanin edellä oleva kamats lausutaan lyhyenä o-vokaalina – eli sekin on kamats katan.
אָהָלְכֶם
oholchem
פָּעָלְךָ
po'olcha
Propretonic-säännön mukaan antepenultima-asemaan tuleva pitkävokaalinen a-avotavu lyhenee katkovokaaliseksi.
בָּרוּךְ < בְּרוּכָה
אָפֹר < אֲפֹרָה
5.3.3 LYHYTVOKAALINEN PAINOLLINEN AVOTAVU PÄÄTTEESSÄ
TAI VERBIN SIDEVOKAALITAVUNA
Duaalin päätteessä on penultimapainotteinen lyhytvokaalinen avotavu.
(5)
1יָדַ֫יִם
2מַ֫יִם
3שָׁמַ֫יִם
4שְׁנַ֫יִם
5שְׁתַּ֫יִם
• poikkeuksellisesti dagesh kal -piste vokaalin jälkeen – Sim lev!
Monikolliseen tai duaaliseen sanaan liittyvässä yks. 2. fem. -suffiksissa on myös penultimapainotteinen lyhytvokaalinen avotavu.
(5)
1אֲבוֹתַ֫יִךְ
2אֱלוֹהַ֫יִךְ
3יָדַ֫יִךְ
4סוּסַ֫יִךְ
5סוּסוֹתַ֫יִךְ
Sidevokaali on lähes aina pitkä vokaali tai katkovokaali. Erittäin harvinainen poikkeus on verbin objektisuffiksiin liittyvä lyhyt a-sidevokaali:
(2)
1שְׁמָרַ֫נִי
pa. perf. yks. 3. mask. + suff. yks. 1. c.
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
2שְׁמַרְתַּ֫נִי
pa. perf. yks. 2. mask. + suff. yks. 1. c.
5.3.4 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU KATKOVOKAALIKSI
MUUTTUNEEN UMPI-SHEVAN EDELLÄ
נַעֲרָה
fem.
vrt.
מַלְכָּה
סִבְבִי
si-ve-vi (kolmitavuinen) pa. imperat. yks. 2. fem. kierrä ympäri
H9 סבב savav (162x) olla ympärillä, kiertää, kulkea ympäri, saartaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-sbb.html
vrt.
שִׁמְרִי
5.3.5 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU
KODASHIM- JA SHORASHIM-SANOISSA
Kodesh- ja shoresh-sanojen monikon taivutus on poikkeuksellinen.
]קָדָשִׁים [קֹדָשִׁים
kodashim
]שָׁרָשִׁים [שֹׁרָשִׁים
shorashim
5.4 KATKOVOKAALINEN AVOTAVU
Katkovokaaliset tavut ovat aina painottomia avotavuja. Tavun muodostava katkovokaali on lähes aina joko pretonic- tai propretonic-asemassa olevassa tavussa. Nykyheprean puhekielessä shva na ‑vokaalia ei usein äännetä.
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
(7)
אַהֲבָה
אֶכְתְּבָה
אֲחָדִים
אֱמֶת
אֳנִיָּה
בְּרוּכִים
]חֳלִי} [חֹלִי{
(8)
יִשְׁמְרוּ
כְּתַבְתֶּם
שְׁמוּאֵל
רוּחֲךָ
yks. + suff. yks. 2. mask.
רוּחַ
[mask. &] fem. Henki, henki, tuuli
תְּבוּאֶ֫ינָה
תִּשְׁמְרִי
Katkovokaalinen avotavu voi olla poikkeuksellisesti myös painollisen tavun jälkeen (posttonic).
צֹ֫עֲרָה
paik. fem. (lokat.) Soariin
צֹ֫עַר
Soar
מַ֫עֲלָה
6. UMPITAVU
6.1 YLEISTÄ UMPITAVUSTA
Umpitavut eli suljetut tavut ovat konsonanttiin päättyviä tavuja. Sanan lopussa voi olla myös kahteen konsonanttiin päättyviä eli kaksoissuljettuja tavuja.
Umpitavuissa on yleensä lyhyt vokaali. Painollisessa umpitavussa voi olla myös pitkä vokaali. Pitkävokaalisia umpitavuja on lähinnä sanan lopussa. Klassisessa hepreassa ei esiinny kokonaan painottomia pitkävokaalisia umpitavuja. Umpitavussa ei voi olla katkovokaalia.
Nominin perusmuoto (st. abs.) loppuu useimmiten pitkään painolliseen tavuun: avutavuun tai pitkävokaaliseen umpitavuun. Penultimapainotteinen segolaatti päättyy kuitenkin lähes aina lyhytvokaaliseen umpitavuun, samoin kuin segolaattityyppiset nominit.
Verbien vartalo päättyy yleensä lyhytvokaaliseen umpitavuun, merkittävänä poikkeuksena esim. tertiae he ja ontot verbit sekä hif'il-muodot.
6.2 LYHYTVOKAALINEN UMPITAVU
6.2.1 NORMAALI LYHYTVOKAALINEN UMPITAVU
Lyhytvokaalinen umpitavu voi esiintyä missä kohtaa sanaa tahansa,
sekä painollisena että painottomana.
Esimerkkejä (22):
1.אֱלוֹהַי
2.אֵם
3.אִשָּׁה אִשְׁ-שָׁה
4.גַּל
5.דְבַשׁ
6.דַּי
7.זָקֵן
pa. perf. yks. 3. mask. hän oli vanha, hän tuli vanhaksi
H9 זקן zaken (18x) olla vanha, tulla vanhaksi (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-zqn.html
8.חָנּוּ חָנְ-נוּ
pa. imperat. mon. 2. mask. armahtakaa
H9 חנן chanan (78x) osoittaa suosiota, antaa armosta, olla armollinen (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-8nn.html
10.וַיָּ֫קָם וַיְ-יָ֫-קָם
11.יִרְאֶה
12.יִשְׂרָאֵל
13.כָּתַ֫בְתִּי
14.לִקְרַאת
15.לִשְׁמֹר
16.מִקְלַ֫חַת
17.נַ֫עַר
18.עַ֫יִן
19.קַ֫חְנָה
pa. imperat. mon. 2. fem. ottakaa
H9 לקח lakach (966x) ottaa, tarttua, ostaa, valloittaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lq8.html
20.קְטַנָּה קְ-טַנְ-נָה
21.שָׁמַר
6.2.2 LYHYTVOKAALINEN UMPITAVU
NÄKYMÄTTÖMÄN KAHDENNUKSEN YHTEYDESSÄ
Kurkkuäänteissä, erityisesti he- ja chet-kirjaimissa, voi esiintyä ns. virtuaalinen eli näkymätön kahdennus. Tällaiset tavut ovat tavuopillisesti lyhytvokaalisia umpitavuja.
Esimerkkejä (9):
1.בַּחוּץ* > בְּ-הַחְ-חוּץ
2.הַהוּא* > הַהְ-הוּא
3.הַחַ֫יִל* > הַחְ-חַ֫יִל
4.הַחָכְמָה* > הַחְ-חָכְמָה
5.הַחֶ֫רֶב* > הַחְ-חֶ֫רֶב
6.מְרַחֶ֫פֶת* > מְ-רַחְ-חֶ֫פֶת
7.נַהָג* > נַהְ-הָג
mask. (kattaal-nom.: ammatti/tekijännimi) kuljettaja
8.נַחוּם* > נַחְ-חוּם
henk. mask. (kattuul-nom.) Nachum, "lohdutus"
H9 נחם nicham (108x) nif. katua, armahtaa, pi. lohduttaa (verbi)
9.נִחַם* > נִנְ-חַם
nif. perf. yks. 3. mask. hän katui, armahti, sääli
H9 נחם nicham (108x) nif. katua, armahtaa, pi. lohduttaa (verbi)
6.3 PITKÄVOKAALINEN UMPITAVU
Pitkävokaalinen umpitavu on aina painollinen. Se esiintyy lähinnä sanan lopussa. Nominit päättyvät usein pitkävokaaliseen umpitavuun. Samoin nominien monikkomuodoissa on pitkävokaalinen umpitavu. Pitkävokaalisia umpitavuja esiintyy myös esim. verbien hif'il-taivutuksessa sekä pausamuodoissa.
Rakennegenetiivissä (st. constr., nismach) sananloppuiset konsonanttiin päättyvät pitkävokaaliset umpitavut ovat sivupainollisia.
Esimerkkejä (15):
1.אָבוֹת
2.אֱלוֹהִים
3.בֵּין
4.דָּבָר
5.הִקְדִישׁ
hif. perf. yks. 3. mask. hän pyhitti
6.זָקֵן
adj. (pa. partis.) vanha (ihmisestä)
vrt. זָקֵן zakĕn pa. perf. yks. 3. mask. hän tuli vanhaksi
7.כָּבֵד
adj. (pa. partis.) painava
vrt. כָּבֵד kavĕd pa. perf. yks. 3. mask. hän tuli painavaksi
8.לָ֫יְלָה
P
לַ֫יְלָה K
9.לָ֫מָּה* > לָ֫מְ-מָה
interrog. P miksi
לָמָה K
10.קָטֹן
adj. (pa. partis.) pieni
vrt. קָטֹן katŏn pa. perf. yks. 3. mask. hän tuli pieneksi
11.קָם
• 1. pa. perf. yks. 3. mask.
• 2. pa. partis./prees. yks. mask.
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-qwm.html
12.רוּחַ
13.רֵאשִׁית
14.שָׁ֫מָּה* > שָׁ֫מְ-מָה
adv. (lokat.) sinne
15.תְּהוֹם
6.4 KAKSOISSULJETTU UMPITAVU
Sanan lopussa voi olla myös kahteen konsonanttiin päättyviä eli kaksoissuljettuja tavuja. Lähinnä niitä esiintyy persoonapronominin kaltaisessa verbitaivutuksessa pa. perf. yks. 2. fem. ‑muodoissa.
אַתְּ
שָׁמַרְתְּ
7. SEKALAISTA (luonnos)
בַּחוּרִים
אַחִים
מָתוֹק מְתוּקָה
(Ps019_11, Saarn05_11)
רָב־ \ רֹב־
Lyhytvokaalisia mem-nomineja:
מֵמַד מדד
mask. (1x) mitta
H2 מדד madad (53/) mitata (juuri)
מֵרַב מרב
mask. NH suurin määrä, maksimi, maximum
H2 רבב ravav (25/) olla suuri, runsaslukuinen, laaja (juuri)
• Spontaani eli oma-aloitteinen kahdennus tarkoittaa pitkävokaalisen avotavun muuttumista omia aikojaan lyhytvokaaliseksi umpitavuksi.
• Virtuaalinen eli näkymätön kahdennus tarkoittaa vokaalin jälkeisen kahdennuspisteen (dagesh chazak) katoamista jälkiä jättämättä: kahdennuspiste katoaa ilman, että se vaikuttaa lyhytvokaalisen umpitavun muuttumisen pitkävokaaliseksi avotavuksi (sijaispidennys). Tavuopillisesti virtuaalisen kahdennuksen yhteydessä on yhä edelleen lyhytvokaalinen umpitavu – vaikkei sitä voi nähdä!