H4B Tavuoppi, johd. (HEPREA KIELIOPPI YLEISTÄ)
| h4b-tavuoppi-johd.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 28.4.2025).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4B YLEISTÄ https://gen.fi/h4b.html
H4B Tavuoppi, johd.
https://gen.fi/h4b-tavuoppi-johd.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Heprean kolmet kirjoitussäännöt
2. Tavuopin yleispiirteitä
3. Paino
4. Vokaalin pituus
4.1 Yleistä vokaalin pituudesta
4.2 Pitkä vokaali
4.2.1 Yleistä pitkästä vokaalista
4.2.2 Vokaali, joka voi olla pitkä tai lyhyt
4.2.3 Alef tavun keskellä ja lopussa
4.3 Lyhyt vokaali
4.4 Katkovokaali
5. Avotavu
5.1 Avo- ja umpitavu
5.2 Pitkävokaalinen avotavu
5.3 Lyhytvokaalinen avotavu
5.3.0 Lyhytvokaalisten avotavujen johdanto
5.3.1 Lyhytvokaalinen painollinen avotavu penultimapainotteisessa segolaatissa
tai segolaattityyppisessä sanassa
5.3.2 Lyhytvokaalinen avotavu katkovokaalin edellä
5.3.3 Lyhytvokaalinen painollinen avotavu päätteessä
tai perfektimuotoisen verbin sidevokaalitavuna
5.3.4 Lyhytvokaalinen avotavu kodashim- ja shorashim-sanoissa
5.4 Katkovokaalinen avotavu
5.4.1 Johdanto ja esimerkkejä
5.4.2 Ei kahta katkovokaalia peräkkäin
6. Umpitavu
6.1 Yleistä umpitavusta
6.2 Lyhytvokaalinen umpitavu
6.2.1 Normaali lyhytvokaalinen umpitavu
6.2.2 Lyhytvokaalinen umpitavu näkymättömän kahdennuksen yhteydessä
6.3 Pitkävokaalinen umpitavu
6.4 Kaksoissuljettu umpitavu
7. Sekalaista (luonnos)
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Academy of the Hebrew Language (vokaalien merkitseminen [AHL])
https://hebrew-academy.org.il/2013/09/01/עיקרי-תורת-הניקוד/
Academy of the Hebrew Language (vokalisoimaton kirjoitus, ktiv male [AHL])
http://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/Klaley-Ktiv-Male.pdf
Academy of the Hebrew Language (siirtokirjoitus, ta'atik loazit [AHL])
https://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/taatik-loazit-2020.pdf
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
1. HEPREAN KOLMET KIRJOITUSSÄÄNNÖT
Tässä dokumentissa käsitellään heprean vokalisoitua kirjakieltä eli muutettavat muuttaen klassista Raamatun hepreaa.
Nykyheprean vokalisoimattomalle ktiv male -kirjoitukselle on omat sääntönsä. Heprean kieliakatemia (AHL) on toukokuussa 2017 julkaissut ktiv male ‑kirjoituksen uudet ohjeet. Aiemmat säännöt olivat Israelin valtion perustamisen ajalta eli vuodelta 1948.
H4K Ktiv male, johd.
https://gen.fi/h4k-johd.html
Nykyheprean kirjoittaja tarvitsee vielä kolmannetkin säännöt vierassanojen ja ‑nimien kirjoittamista ja vokalisoimista varten. Heprean kieliakatemia on antanut erilliset ohjeet myös näitä muunkielisiä sanoja ja nimiä varten.
H4V Vierassanat ja -nimet, johd.
https://gen.fi/h4v-johd.html
Hepreassa on siis kolmet kirjoitussäännöt:
• 1. klassinen vokalisoitu kirjoitus = nykyheprean vokalisoitu kirjakieli
• 2. nykyheprean vokalisoimaton kirjoitus eli ktiv male
• 3. nykyheprean vierassanat ja -nimet
Tavuopin sisäistäminen antaa tukevan pohjan Raamatun heprean opiskelulle. Tavuoppiin käytetty aika ei ole turhaa: se säästää Tanachin lukijan monelta päänvaivalta.
Tavuoppi auttaa myös nykyheprean opiskelijaa sanojen taivuttamisessa ja nominikaavojen tunnistamisessa, vaikka klassisen tavuopin säännöt eivät kaikilta osin koskekaan puhuttua nykyhepreaa ja siihen liittyvää vokalisoimatonta ktiv male ‑kirjoitusta.
Arkinen nykyheprea poikkeaa klassisesta kielestä esim. seuraavissa: vokaalien erilainen pituus ei juuri kuulu, konsonanttien kahdennuksia ei lausuta, tavun muodostava shva eli avo-shva mykistyy usein, ain-kirjainta ei tavun lopussa lausuta, he-konsonantti kuuluu heikosti ja sanan lopussa (he mappicatum) se pääsääntöisesti mykistyy kokonaan jne.
Nykyheprean vokalisoidun kirjoituksen tulisi noudattaa klassisen heprean tavuoppia ja kirjoitussääntöjä. Nämä vokalisoidun kirjakielen säännöt ovat pysyneet pääosin muuttumattomina yli tuhat vuotta, eli aikaa olisi kyllä ollut runsaasti niitä opiskella…
Nykyhepreaa äidinkielenään puhuvat ja sitä ktiv male -muodossa kirjoittavat eivät kuitenkaan yleensä osaa sen enempää tavuoppia kuin vokalisointiakaan. Tuhat vuotta ei sittenkään ole ollut riittävästi... Esimerkiksi vokalisoidussa lastenkirjassa voi olla erikseen vokalisoija (vokalisti!), joka on merkinnyt vokaalimerkit kirjailijan tai kääntäjän tuottamaan ktiv male -tekstiin. Itse kirjailija tai kääntäjä ei välttämättä osaa vokalisointia, koska vokalisoitua kirjoitusta ei nykyhepreassa yleensä käytetä. Ja silloin harvoin kuin käytetään, niin vokalisoinnissa vilisee lähes aina runsaasti virheellisiä ja/tai vanhentuneita muotoja.
Klassisessa Tanachin hepreassa esiintyvä nykyhepreasta poikkeava kirjoitusasu on merkitty hakasulkeisiin [].
Vokaalimerkin paikan osoittamiseen käytetään tarvittaessa apuna samech-kirjainta.
ס mikä tahansa konsonanttinen kirjain (= x)
vrt. vokaalikirjain / kokonaan ääntymätön kirjain eli kirjain,
jolla ei ole konsonanttista äännearvoa
Asteriski (*) osoittaa sanan tavuopillisen rakenteen.
2. TAVUOPIN YLEISPIIRTEITÄ
Tavuopissa tutkitaan kolmea asiaa: painoa, vokaalin pituutta ja tavun avoimuutta tai umpinaisuutta. Heprean tavuoppi on yleisesti ottaen ankara: monet säännöt ovat kokonaan tai lähes poikkeuksettomia.
Kaikki tavut – ja samalla sanat – alkavat yhdellä konsonantilla. Poikkeuksena on וְ ve-konjunktion וּ u-muoto bumaf-kirjainten (ב bet, ו vav, מ mem ja פ pe)
ja ְ shevan edellä. Mikään muu tavu ei siis ala vokaalilla. Tavu ei voi myöskään alkaa useammalla kuin yhdellä konsonantilla.
Vokaaliin päättyvä tavu on avotavu, konsonanttiin päättyvä tavu on umpitavu eli suljettu tavu. Sanan lopussa on aina joko pitkävokaalinen avotavu tai konsonanttiin päättyvä umpitavu. Poikkeuksellisesti sanan lopussa voi olla myös kahteen konsonanttiin päättyvä eli kaksoissuljettu tavu. Sana ei voi siis koskaan päättyä lyhyeen tai katkovokaaliin tai esim. kolmeen konsonanttiin. Sanan alussa tai keskellä ei voi olla kaksoissuljettuja tavuja.
Kaikissa tavuissa on yksi ja täsmälleen yksi vokaali. Heprean kielessä ei ole tavuopin näkökulmasta diftongeja eli kahta eri vokaalia samassa tavussa.
Huomaa kuitenkin patach ganuv ("varastettu patach") ennen sanan lopussa olevaa konsonanttista kurkkuäännekirjainta, jota edeltää muu kuin a-vokaali. Tavuopillisesti patach ganuv ei ole varsinainen vokaali vaan pelkästään lausumista helpottava lisämerkki.
Sanan lopussa oleva avotavu eli vokaaliin päättyvä tavu on poikkeuksetta pitkävokaalinen. Sanan alussa ja keskellä olevat avotavut ovat yleensä pitkiä tai katkovokaalisia. Lyhytvokaalinen avotavu on aina poikkeus.
Painoton suljettu eli umpitavu, so. konsonanttiin päättyvä tavu, on aina lyhytvokaalinen. Umpitavu voi olla pitkävokaalinen vain painollisena. Umpitavussa ei voi koskaan olla katkovokaalia. Pitkävokaalinen umpitavu on aina painollinen. Rakennegenetiivissä (status constructus, nismach) voi poikkeuksellisesti (kirjoitusvirheenä?) esiintyä sanan lopussa myös sivupainollisia pitkävokaalisia umpitavuja.
]יָֽם־הַמֶּ֫לַח = [יַם־הַמֶּ֫לַח
Muut kuin segolaatti- ja segolaattityyppiset nominit päättyvät perusmuodossaan painolliseen tavuun, joka on joko pitkä avotavu tai yleensä pitkävokaalinen umpitavu. Nominin tai partisiipin lopussa voi poikkeuksellisesti olla myös lyhytvokaalinen umpitavu, erityisesti mediae geminatae -juurista (toinen ja kolmas juurikirjain ovat samoja) johtuvissa nomineissa sekä rakennemuodoissa. Aramean vaikutuksesta (?) lyhytvokaalisia lopputavuja voi satunnaisesti esiintyä myös muissa sanoissa.
Verbien perusmuodot (perf. yks. 3. mask.) päättyvät yleensä painolliseen lyhytvokaaliseen umpitavuun. Tertiae alef/he ja ontoissa verbeissä sekä hif'ilissä on poikkeuksellisesti pitkä vartalovokaali.
Ain ע on tavuopillisesti aina konsonanttinen kirjain. Puhekielessä sitä ei sanan lopussa kuitenkaan äännetä – eikä nykyisin aina edes sanan keskellä.
Alef א on tavun alussa myös aina konsonantti. Tavun keskellä tai lopussa alef on menettänyt konsonanttisen äännearvonsa ja muuttunut joko vokaalikirjaimen kaltaiseksi tai kokonaan mykäksi.
Jod י on konsonantti a-, o- ja u-vokaalien jälkeen. Poikkeuksena sananloppuinen kamats–jod–vav-pääte, jossa jod toimii a-vokaalin merkkinä.
-ָ יו
-av
3. PAINO
Heprealaisissa sanoissa pääpaino on perussäännön mukaan yleensä viimeisellä tavulla. Lisäksi on lukuisa joukko tilanteita, jossa paino on toiseksi viimeisellä tavulla (ks. MA § 8.1.2 s. 88–90).
Joskus ani harvoin sanan pääpaino voi lokatiivin yhteydessä olla kolmanneksi viimeisellä tavulla.
(2)
הָאֹ֫הֱלָה
(lokat.) telttaan (8x)
אֹ֫הֶל אוהל
mask. (å-segol.) teltta "ulospäin säteily" (345x)
H2 אהל ahal (4/) säteillä ulospäin (juuri)
https://gen.fi/h2-xhl.html
צֹ֫עֲרָה
(lokat.) Soariin
צֹ֫עַר צער
paik. fem. Soar "vähäinen"
H2 צער tsa'ar (3/) olla vähäarvoinen (juuri)
Omistettavassa muodossa olevat nominit ja verbien nominaaliset muodot (st. constr., nismach) ovat sivupainollisia tai joskus kokonaan painottomia, jos sivupainollinen tavu tulisi painollisen tavun viereen.
(7)
עַֽם־יִשְׂרָאֵל
Israelin kansa
מֶֽלֶךְ־יִשְׂרָאֵל
Israelin kuningas
עֵֽץ־פְּרִי
hedelmäpuu "hedelmän puu"
נְחֹֽשֶׁת־הַמֶּ֫לֶךְ
kuninkaan pronssi
פְּנֵֽי־הָאֱלוֹהִים
Jumalan kasvot
שֶֽׁבֶת־אַחִים
veljien istuminen/asuminen
יְפֵה־תֹֿ֫אַר וִיפֵֽה־מַרְאֶה
muodon/vartalon kaunis ja ulkonäön kaunis (1Moos39_06)
Lisäksi on kokonaan painottomia yksitavuisia partikkeleja.
(1Moos01_02H)
וְהָאָ֫רֶץ הָֽיְתָה תֹֿ֫הוּ וָבֹ֫הוּ
וְחֹ֫שֶׁךְ עַל־פְּנֵי תְֿה֑וֹם
וְרוּחַ־אֱלֹהִים מְרַחֶ֫פֶת עַל־פְּנֵי הַמָּֽיִם׃
(1Moos01_04H)
וַיַּרְא אֱלֹהִים אֶת־הָאוֹר כִּי־ט֑וֹב
וַיַּבְדֵּל אֱלֹהִים בֵּין הָאוֹר וּבֵין הַחֹֽשֶׁךְ׃
עַל *עָל
prep. päällä, päälle, vastaan (aina painoton)
H2 עלה ala (890/) nousta ylöspäin (juuri)
אֶת־
prep. obj. merkki (nota accusativi) – painoton
[אֵת]
prep. obj. merkki (nota accusativi) – painollinen
H2 אות ot (4/) antaa merkki, ilmoittaa (juuri)
H4H Objektin merkki
https://gen.fi/h4h-objektin-merkki.html
Oletusarvona on, että sanan paino – omistettavissa muodoissa sivupaino – on viimeisellä tavulla. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa paino on yleensä merkitty vain niihin sanoihin, joissa se ei ole viimeisellä tavulla. Poikkeuksena on konsekutiivisen eli jatkavan perfektin yksikön ensimmäisen ja yksikön toisen maskuliinin painolliset persoonapäätteet.
וְאֲהַבְתָּ֫ אהבת
pa. kons. perf. yks. 2. mask. ja rakasta
Painoa tutkittaessa tavut luetaan aina sanan lopusta lukien. Tavuilla on myös latinalaiset nimet:
• viimeinen eli ultima "äärimmäinen, viimeinen"
• toiseksi viimeinen eli penultima "lähes/melkein viimeinen"
• kolmanneksi viimeinen eli antepenultima "ennen melkein viimeistä"
Heprean tavuopissa ei siis painon osalta puhuta sanan ensimmäisestä, toisesta, kolmannesta jne. tavusta, vaan viimeisestä, toiseksi viimeisestä jne. tavusta.
Tavut voidaan analysoida myös painon perusteella:
• painollinen tavu (tonic)
• painollista tavua edeltävä tavu (pretonic)
• painollista tavua edeltävää tavua ennen olevat tavut (propretonic)
• painollisen tavun jälkeinen tavu (posttonic)
4. VOKAALIN PITUUS
4.1 YLEISTÄ VOKAALIN PITUUDESTA
Vokaaleja on kolmen pituisia: pitkiä, lyhyitä ja katkovokaaleja. Suomen kielessä on vain pitkiä ja lyhyitä vokaaleja. Katkovokaalit ovat hyvin lyhyitä vokaaleja.
Katkovokaaleja ja patachia (lyhyt a-vokaali) lukuun ottamatta kaikki vokaalimerkit voivat olla sekä pitkän että lyhyen vokaalin merkkinä. Usein vokaalin pituuden voikin päätellä vain tavuopin sääntöjen perusteella.
Vokaalikirjain tarkoittaa alef-, he-, vav- tai jod-kirjainta, joka lausutaan vokaalina. Vokaalikirjain ei ole tavuopin näkökulmasta konsonantti.
א׳ ה׳ ו׳ י׳
Vokaalikirjaimia (vowel letters) kutsutaan myös nimellä "lukemisen äidit", matres lectionis, hepr. imot hakria.
Vokaalikirjaimen tunnistaa parhaiten siitä, että sillä ei ole omaa vokaalimerkkiä. Jokaisella konsonanttisen äännearvon omaavalla kirjaimella eli tavuopillisesti konsonantilla – sanan viimeistä kirjainta lukuun ottamatta – on yksi ja vain yksi vokaalimerkki. Poikkeuksena tähän sääntöön on patach ganuv "varastettu patach", joka liittyy sen edellä olevaan vokaaliin. Tavuopillisesti patach ganuv ei ole varsinainen vokaali vaan ääntämistä helpottava lisämerkki.
4.2 PITKÄ VOKAALI
4.2.1 YLEISTÄ PITKÄSTÄ VOKAALISTA
Katkovokaaleja sekä patachia lukuun ottamatta kaikki muut vokaalimerkit voivat olla pitkiä.
Kamats gadol (a-vokaalina lausuttava kamats) on ainoa "paljaista" vokaalimerkeistä, joka on aina pitkä vokaali. Muissa pääsääntöisesti pitkissä vokaaleissa on vokaalimerkin lisäksi ns. lukemisen äiti eli mater lectionis ‑merkki.
סָ kamats gadol (a:na lausuttaessa)
vrt. kamats katan eli o-vokaalina lausuttaessa aina lyhyt
סֵי tseirei male
סֶי segol male
סִי chirik male
ָיו - -av, kamats–jod–vav, esiintyy vain sanan lopussa
וֹ cholam male
וּ shuruk
• poikkeus esim. Jer31_34, jossa shuruk on lyhyt: כּוּלָּם
Sanan lopussa olevassa avotavussa on aina pitkä vokaali:
הָ-
ךָ-
[ ןָ-]
תָ-
ָא -
ָה -
ֵא -
ֵה -
ֵי -
ֶא -
ֶה -
ִי -
ֹא-
ֹה-
וֹ-
וּ-
4.2.2 VOKAALI, JOKA VOI OLLA PITKÄ TAI LYHYT
Katkovokaaleja sekä patachia lukuun ottamatta kaikki muut vokaalimerkit voivat olla pitkiä tai lyhyitä.
סֵ tseirei: yleensä pitkä
סֶ segol: harvoin pitkä
סִ chirik: harvoin pitkä
סֹ cholam: yleensä pitkä
סֻ kibuts: harvoin pitkä
4.2.3 ALEF TAVUN KESKELLÄ JA LOPUSSA
Tavun alussa alef on aina konsonantti, ja siihen voi liittyä minkä pituinen vokaali tahansa. Muun kuin tavua aloittavan alefin edellä oleva vokaali on lähes aina pitkä; alef toimii ikään kuin vokaalikirjaimena. Sanan lopussa oleva vokaali on aina pitkä.
(5)
לִמְצֺ א
pa. le-inf. löytää
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
• sanan lopussa olevan alefin edelle kirjoitettava cholam chaser ‑vokaali
kirjoitetaan perussäännön mukaisesti toiseksi viimeisen konsonantin päälle sen vasempaan yläreunaan – vrt. sanan alussa tai keskellä cholam chaser merkitään poikkeuksellisesti vasta vokaalikirjaimen tavoin toimivan alefin päälle sen oikeaan reunaan
רֹאשׁ ראש
mask. pää
מָלֵאת
pa. perf. yks. 2. fem. sinä täytyit, sinä täytit
H9 מלא male (250x) täyttyä, olla täynnä; täyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-mlx.html
מָצָא
pa. perf. yks. 3. mask. hän löysi
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
רִאשׁוֹן *רֹאשׁוֹן
num. yks. mask. (oon-nom.) (dissimilaatio)
H2 ראש ra'ash (0/~850) olla alkuna, päänä (juuri)
רֹאשׁ
mask. (ontto segol.) pää רָאשִׁים < רְאָשִׁים*
H2 ראש ra'ash (0/~850) olla alkuna, päänä (juuri)
(3)
שָׂנֵא
• 1. pa. perf. yks. 3. mask. hän vihasi
• 2. pa. partis./prees. yks. mask. vihaava, vihaaja
H9 שׂנא שנא sane (146x) vihata, syrjiä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4nx.html
שְׂנֵֵ֗אתֶם
pa. perf. mon. 2. mask. te vihasitte
H9 שׂנא שנא sane (146x) vihata, syrjiä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4nx.html
תִּמְצֶ֫אנָה
• 1. pa. impf./fut. mon. 2. fem. te löydätte
• 2. pa. impf./fut. mon. 3. fem. he löytävät
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
Sanan keskellä tai lopussa olevan alef-kirjaimen edellä oleva vokaali voi olla myös lyhyt.
(3)
לִקְרַאת
• 1. pa. le-inf. kohdata, tavata, ottaa vastaan
• 2. prep. vastakkain, NH (vain) prep. kohti, vastaan
H9 קרא kara (876x) antaa nimi, kutsua, huutaa, lukea; kohdata, tavata (verbitaul.)
vrt.
לִקְרֺ א
pa. le-inf. antaa nimi, kutsua, huutaa, lukea, saarnata
Huomaa myös sanan lopussa oleva "mykkä" alef.
וַיַּרְא
pa. kons. impf. yks. 3. mask. ja hän näki
H9 ראה ra'a (1311x) nähdä, katsoa (verbi)
חֵטְא
mask. (33x) synti, rikkomus, väärin tekeminen, syyllisyys
H2 חטא chata (238/) mennä harhaan, ampua/heittää ohi, tehdä syntiä (juuri)
4.3 LYHYT VOKAALI
Ainoat varmasti lyhyet vokaalit ovat patach ja kamats katan eli o-vokaalina lausuttava kamats. Muut vokaalimerkit voivat toimia myös pitkän vokaalin merkkinä.
סַ patach: aina lyhyt
סָ kamats katan (o-vokaalina lausuttava kamats): aina lyhyt
סֵ tseirei: harvoin lyhyt
סֶ segol: yleensä lyhyt
סִ chirik: yleensä lyhyt
סֹ cholam: harvoin lyhyt
סֻ kibuts: yleensä lyhyt
4.4 KATKOVOKAALI
Katkovokaalit ovat hyvin lyhyitä vokaaleja, joita kutsutaan myös vähennetyiksi vokaaleiksi (reduced vowels). Katkovokaali muodostaa aina painottoman avotavun. Sieppaus- eli chataf-vokaalit esiintyvät harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vain kurkkuäänteiden yhteydessä.
סְ sheva na "liikkuva sheva": tavun muodostava sheva eli avo-sheva
vrt. tavun sulkeva vokaalittomuuden merkki sheva nach
"lepäävä sheva", umpi-sheva
סֲ chataf patach "avaajan sieppaus"
סֱ chataf segol "viinirypäletertun sieppaus"
סֳ chataf kamats (lausutaan aina o-vokaalina) "suljettavan sieppaus"
5. AVOTAVU
5.1. AVO- JA UMPITAVU
Tavuja on kahdenlaisia: avo- ja umpitavuja. Avotavu tarkoittaa vokaaliin päättyvää tavua, umpitavu puolestaan suljettua eli konsonanttiin päättyvää tavua.
Avotavut ovat yleensä joko pitkä- tai katkovokaalisia. Lyhytvokaalinen avotavu on poikkeus, jonka esiintymiseen on aina oltava joku syy.
Suomalaiselle tämä jako on vieras, koska sen enempää omassa kielessämme kuin esim. tutuissa indoeurooppalaisissa kielissä tavun avoimuutta tai vaihtoehtoisesti umpinaisuutta ei yleensä tarvitse miettiä.
5.2 PITKÄVOKAALINEN AVOTAVU
(8)
אֶחָד *אָחָד
(dissimilaatio) num. mask. yksi
אִי
mask. (36x) saari, ranta, rannikko
]אֻלַי [אוּלַי
konj. ehkä
]אֱלֹהִים [אֱלוֹהִים
• 1. henk. mask. Jumala "Kolminaisuusjumala"
• 2. epäjumalat
]אֱלֹהֶ֫יךָ [אֱלוֹהֶ֫יךָ
+ suff. yks. 2. mask.
]אֱלֹהֵ֫ינוּ [אֱלוֹהֵ֫ינוּ
+ suff. mon. 1. c.
בָּתִּים
batim mon. talot
• poikkeuksellisesti dagesh kal -piste vokaalin jälkeen (Sim lev!)
• vrt. שְׁתַּ֫יִם
בַּ֫יִת
mask. (diftongisegol.) talo, huone, koti, temppeli, säiliö, pullo
"rakennettu sisätila"
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila, kääntää rakennuskiviä (juuri)
דָּבָר
mask. (kaataal-nom.: se, mikä tehdään; tehtävä asia) sana, asia
"yhteen liitettävä"
דְּבָרִים *דְּבָרֵי־ *דְּבְרֵי־ דִּבְרֵי־
H2 דבר davar (1137/) liittää erillään olevat yhteen (juuri)
https://gen.fi/h2-dbr.html
(8)
הֶעָרִים *הָעָרִים
(dissimilaatio) art. + mon. kaupungit
עִיר עיר
fem. (1042x) kaupunki "näkyvissä oleva, mutta muista erotettu"
H2 עור ur (86/) olla näkyvissä muusta erotettuna: kaupunki, v. herätä (juuri)
https://gen.fi/h2-cwr.html
הַרְבֵּה
adv. (hif. inf. abs.) paljon
H2 רבה rava (176/) olla runsas, suuri, laaja (juuri)
יָפָה
adj. (pa. partis.) yks. fem.
H2 יפה jafa (7/) olla kaunis (juuri)
כֹּה
adv. (582x) näin, tällä tavalla, tässä, täällä
מְבֹרָךְ
adj. (pu. partis.) siunattava, siunattu
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää; kirota (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-brk.html
נַפְשֶׁ֫ךָ
yks. + suff. yks. 2. mask. (pausa) sinä itse, sinun elämäsi/sisimpäsi
נַפְשְׁךָ
נֶ֫פֶשׁ נפש
fem. (tunnukseton a-segol.) (753x / BDB 756x) kita,
kurkku, nielu, kaula, hengitys, henkäys, tuoksu,
hengittävä/elävä olento, elämänvoima, elämä,
elämän henki, ihminen, joku, ihminen itse,
palvelija, orja, henki, mieli, sydän, tahto, sisin, sielu
נְפָשׁוֹת
H2 נפש nafash (3/759) hengittää (juuri)
https://gen.fi/h2-np3.html
]עֹלָם [עוֹלָם
mask.
• 1. ikuisuus
• 2. PBH maailma
פֶּ֫לֶא
mask. (i-segol.) (13x) ihme, ymmärryksen ylittävä asia, adv. ihmeellisesti
פְּלָאִים
H2 פלא pala (71/) olla ihmeellinen (juuri)
(9)
]פִּלֶ֫גֶשׁ [פִּילֶ֫גֶשׁ *פִּלֶ֫גֶת
fem. (tunnukseton, segolaattityyppinen) (37x) sivuvaimo, jalkavaimo
"jaettu vaimona oleminen" פִּילַגְשִׁים
H2 פלג palag (4/) jakaa (juuri)
ק֫וּמָה
pa. imperat. yks. 2. mask. vahv. = קוּם
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-qwm.html
קָשֶׁה
adj. kova, ankara, tiukka, raskas ≠ קַל
רִאשׁוֹן *רֹאשׁוֹן
adj. & num. ensimmäinen (dissimilaatio)
רֹאשִׁי
yks. (ontto segol.) + suff. yks. 1. c. רְאָשִׁים* רָאשִׁים
רֵאשִׁית
fem. (tav-fem.) alku, esikoinen
שָֽׁמְרָה
pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli, noudatti, säilytti
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
תְּאֵנָה
fem. (a-fem.) (39x, 1. Moos. 3:7) viikunapuu, viikuna
תִּמְצֶ֫אנָה
• 1. pa. impf./fut. mon. 2. fem.
• 2. pa. impf./fut. mon. 3. fem.
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
5.3 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU
5.3.0 LYHYTVOKAALISTEN AVOTAVUJEN JOHDANTO
Lyhytvokaaliset avotavut ovat poikkeus perussäännöstä, jonka mukaan avotavussa on joko pitkä tai katkovokaali. Lyhytvokaalinen avotavu on aina poikkeus ja se voi esiintyä:
• 1. painollisena penultimapainotteisessa segolaatissa
tai segolaattityyppisessä sanassa
• 2. katkovokaalin edellä
• 3. painollisena suffiksissa tai hyvin harvoin
perfektimuotoisen verbin sidevokaalissa (painollinen)
• 4. kodashim- ja shorashim-sanoissa
Huomaa lisäksi kahdentumattoman kurkkuäänteen edellä oleva näennäisesti lyhytvokaalinen avotavu. Kyseessä on tavuopillisesti kuitenkin lyhytvokaalinen umpitavu: ns. virtuaalinen eli näkymätön kahdennus. Katso kohta:
6.2.2 Lyhytvokaalinen umpitavu näkymättömän kahdennuksen yhteydessä
5.3.1 LYHYTVOKAALINEN PAINOLLINEN AVOTAVU
PENULTIMAPAINOTTEISESSA SEGOLAATISSA TAI SEGOLAATTITYYPPISESSÄ SANASSA
Penultimapainotteisissa segolaateissa on lyhyt avotavu, jossa on patach, tseirei, segol tai cholam. Useimmat tav-päätteiset segolaatit ovat maskuliineja: tav-kirjain sanan lopussa on usein juureen kuuluva kirjain.
(5)
אֶ֫בֶן
fem. (tunnukseton a-segol.) kivi, Kivi אֲבָנִים
אֹ֫הֶל
mask. (å-segol.) teltta, Teltta אֳהָלִים
H2 אהל ahal (4/) säteillä ulospäin (juuri)
https://gen.fi/h2-xhl.html
בַּ֫יִת
mask. (diftongisegol.) talo בָּתִּים (Sim lev!)
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila, kääntää rakennuskiviä (juuri)
בֹּ֫קֶר
mask. (å-segol.) aamu, huomen בְּקָרִים
בָּקְרִי = הַבֹּ֫קֶר שֶׁלִּי
H2 בקר bakar (7/) erottaa yksityiskohdat: tutkia, pitää tarkasti huolta (juuri)
דֶּ֫לֶת *דלת + ת
fem. ovi (a-segol.) דְּלָתוֹת
H2 דלה dala (6/106) nostaa ylös tuen varassa (juuri)
https://gen.fi/h2-dlh.html
זַ֫יִת
mask. (diftongisegol.) oliivipuu, öljymarja זֵיתִים
H2 זות zut (0/) vuotaa hitaasti ulos (juuri)
(6)
מֶ֫לֶךְ
mask. (a-segol.) מְלָכִים
H2 מלך malach (347/) hallita kansan päänä, ohjata, neuvoa (juuri)
• sisarjuuri
H2 מלק malak (2/) katkaista uhrilinnun pää (juuri)
נַ֫עַר
mask. (a-segol.) nuorukainen "ravistelija" נְעָרִים
נַעֲרִי = הַנַּ֫עַר שֶׁלִּי
סֵ֫פֶר
mask. (i-segol.) kirja סְפָרִים
H2 ספר safar (107/511) yhdistää osat, luetella (juuri)
פֶּ֫לֶא
mask. (i-segol.) ihme פְּלָאִים / פְּלָאוֹת
H2 פלא pala (71/) olla ihmeellinen (juuri)
צֹ֫עַר
paik. fem. Soar "vähäinen, pieni" צֹ֫עֲרָה lokat. Soariin
קֹ֫דֶשׁ
mask. (å-segol.) pyhäkkö, pyhyys קָדָשִׁים kodashim / {קֳדָשִׁים}
H2 קדש kadash (171/) olla pyhä: erotettu Jumalaa varten (juuri)
Valtaosa segolaattityyppisistä sanoista on tav-feminiinejä.
(6)
אוֹמֶ֫רֶת
pa. partis./prees. yks. fem.
H9 אמר amar (5316x) sanoa, kertoa, puhua, käskeä, ajatella (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xmr.html
כְּתֹ֫בֶת כתובת
fem. (segolaattityyppinen) כְּתוֹבוֹת
• 1. (1x, 3Moos19_28) ihopiirros, tatuointi
• 2. NH kirjoitus
• 3. NH osoite "kirjeen päälle kirjoitettu"
• segolaattityyppisten substantiivien penultimapainoinen lyhytvokaalinen
avotavu muuttuu monikossa yleensä pitkävokaaliseksi avotavuksi
H2 כתב katav (223/) kaivertaa, piirtää, kirjoittaa (juuri)
סוֹלַ֫חַת
pa. partis./prees. yks. fem. anteeksiantava, armahtava
H9 סלח salach (46x) antaa anteeksi, armahtaa (verbi)
]פִּלֶ֫גֶשׁ [פִּילֶ֫גֶשׁ *פִּלֶ֫גֶת
fem. (segolaattityyppinen) (37x) sivuvaimo, jalkavaimo
"jaettu vaimona oleminen" פִּילַגְשִׁים
H2 פלג palag (4/) jakaa (juuri)
צַלַּ֫חַת
fem. (segolaattityyppinen) (4x) lautanen, kulho, vati,
"se, minkä 'yli' (so. päälle) laitetaan ruokaa (?)" צַלָּחוֹת
• segolaattityyppisten substantiivien penultimapainoinen lyhytvokaalinen
avotavu muuttuu monikossa yleensä pitkävokaaliseksi avotavuksi
H2 צלח tsalach (65/) käydä yli, ylittää esteet, onnistua (juuri)
בְּהַצְלָחָה!
interj. Menestystä! Onnea matkaan!
קֹהֶ֫לֶת
henk. mask. {& teosn. fem.} (segolaattityyppinen)
• 1. henk. mask. (7x) Saarnaaja
□ arvonimet voivat olla feminiinimuotoisia
• 2. teosn. fem. PBH Saarnaajan kirja
5.3.2 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU KATKOVOKAALIN EDELLÄ
Katkovokaalin edellä esiintyy usein lyhytvokaalinen avotavu.
(6)
אַהֲבָה
fem. rakkaus > kreik. ἀγάπη agapee
אָהֳלִי
oholi minun telttani
אֹ֫הֶל
mask. (å-segol.) teltta "säteilijä" אֳהָלִים
בֶּאֱמֶת
adv. todella, todellako? "totuudessa"
H2 אמן aman (106/) olla uskollinen, luotettava, tosi, varma (juuri)
https://gen.fi/h2-xmn.html
וָאֳנִיָּה
vo'onija ja laiva "määräsatamaan suuntaava"
H2 אנה ana (6/) suunnata jotakin kohti, v. valittaa, surra (juuri)
נָעֳמִי
No'omi henk. fem. (21x [= 3 x 7]) Noomi "suloinen, miellyttävä"
נַעֲרָה
fem. (a-segol.) nuori nainen, neito, neitokainen, tyttö נְעָרוֹת
נַ֫עַר
mask. (a-segol.) nuori mies, nuorukainen "ravistelija" נְעָרִים
(7)
סִבְבִי
si-ve-vi (kolmitavuinen) pa. imperat. yks. 2. fem. kierrä ympäri
H9 סבב savav (162x) olla ympärillä, kiertää, kulkea ympäri, saartaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-sbb.html
פָּעֳלִי
po'oli minun tekoni
פֹּ֫עַל
mask. (å-segol.) פְּעָלִים
• 1. teko
• 2. MH (kieliop.) verbi eli teonsana
תַּעֲמֹד
pa. impf./fut.
• 1. yks. 2. mask. sinä seisot, palvelet
• 2. yks. 3. fem. hän seisoo, palvelee
יְבָרֶכְךָ יברכך
je-vā-rĕ-che-chā pi. impf./fut. ind./juss. yks. 3. mask. + suff. yks. 2. mask.
hän siunaa/siunatkoon sinua
• kaksi erilaista kaf-kirjainta
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää, ylistää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-brk.html
Katkovokaalin edellä ollut lyhyt avotavun vokaali säilyy silloinkin, kun itse katkovokaali on muuttunut tavusääntöjen perusteella lyhytvokaaliseksi.
(3)
תַּעַמְדִֿי *תַּעֲמְדִי )תַּעֲמֹד(
pa. impf./fut. yks. 2. fem. sinä seisot, palvelet
אָהָלְכֶם *אָהֳלְכֶם )אָהֳלִי(
oholchem teidän telttanne
הָאֹ֫הֶל שֶׁלָּכֶם
פָּעָלְךָ *פָּעֳלְךָ )פָּעֳלִי(
po'olcha sinun tekosi
הַפֹּ֫עַל שֶׁלְּךָ
5.3.3 LYHYTVOKAALINEN PAINOLLINEN AVOTAVU PÄÄTTEESSÄ
TAI PERFEKTIMUOTOISEN VERBIN SIDEVOKAALINA
Duaalin päätteessä on penultimapainotteinen lyhytvokaalinen avotavu.
(5)
יָדַ֫יִם
fem. du. kaksi kättä
מַ֫יִם
mask. du. "kaksoisvesi"
שָׁמַ֫יִם
mask. du. taivas, taivaat "kaksoistaivas, kaksoisveden paikka"
שְׁנַ֫יִם
num. mask. kaksi
H2 שנה shana (26/) muuttua, vaihtua, olla erilainen, tehdä uudelleen (juuri)
שְׁתַּ֫יִם
num. fem. kaksi
• poikkeuksellisesti dagesh kal -piste vokaalin jälkeen – Sim lev!
• samoin בָּתִּים batim "talot"
Monikolliseen tai duaaliseen sanaan liittyvässä yks. 2. fem. -suffiksissa on myös penultimapainotteinen lyhytvokaalinen avotavu.
(5)
אֲבוֹתַ֫יִךְ
sinun (monet) (esi-)isäsi
הָאָבוֹת שֶׁלָּךְ
אֱלוֹהַ֫יִךְ
sinun Jumalasi
)הָ(אֱלוֹהִים שֶׁלָּךְ
יָדַ֫יִךְ
sinun kätesi "sinun kaksi kättäsi"
הָיָדַ֫יִם שֶׁלָּךְ
סוּסַ֫יִךְ
sinun (monet) hevosesi/oriisi
הַסּוּסִים שֶׁלָּךְ
H2 סוס sus (0/) liikkua nopeasti (juuri)
סוּסוֹתַ֫יִךְ
sinun (monet) tammasi
הַסּוּסוֹת שֶׁלָּךְ
Sidevokaali on lähes aina pitkä vokaali tai katkovokaali. Erittäin harvinainen poikkeus on perfektimuotoisen verbin objektisuffiksia edeltävä lyhyt a-sidevokaali:
(2)
שְׁמָרַ֫נִי
pa. perf. yks. 3. mask. + suff. yks. 1. c. hän varjeli minua/minut
הוּא שָׁמַר אוֹתִי
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
שְׁמַרְתַּ֫נִי
pa. perf. yks. 2. mask. + suff. yks. 1. c. sinä varjelit minua/minut
אַתָּה שָׁמַ֫רְתָּ אוֹתִי
5.3.4 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU
KODASHIM- JA SHORASHIM-SANOISSA
Kodesh- ja shoresh-sanojen monikon taivutus on poikkeuksellinen.
(2)
קֹ֫דֶשׁ קודש
mask. (å-segol.) pyhäkkö
קָדָשִׁים} קֳדָשִׁים {קודשים
kodashim pyhäköt
H2 קדש kadash (171/) olla pyhä: erotettu Jumalaa varten (juuri)
שֹׁ֫רֶשׁ שורש
mask. (å-segol.) juuri
שָׁרָשִׁים} שֳׁרָשִׁים {שורשים
shorashim juuret
5.4 KATKOVOKAALINEN AVOTAVU
5.4.1 JOHDANTO JA ESIMERKKEJÄ
Katkovokaaliset tavut ovat aina joko sanan alussa tai keskellä esiintyviä painottomia avotavuja. Katkovokaalinen tavu ei voi koskaan olla sanan lopussa. Katkovokaali esiintyy lähes aina painollisen tavun edellä joko pretonic- tai propretonic-asemassa olevassa tavussa. Kahta katkovokaalia ei voi olla peräkkäin.
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
(8)
אַהֲבָה
fem. rakkaus
• katkovokaali pretonic- eli painollista tavua edeltävässä tavussa
אֶכְתְּבָה
pa. kohort. yks. 1. c. minä tahdon kirjoittaa, minun tulee kirjoittaa
• katkovokaali pretonic- eli painollista tavua edeltävässä tavussa
H9 כתב katav (223x) kirjoittaa, piirtää, kaivertaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-ktb.html
אֲחָדִים
mon. mask. yhdet
• katkovokaali propretonic- eli jossakin painollista tavua edeltävää
tavua ennen olevassa tavussa
אֶחָד *אָחָד
num. mask. (dissimilaatio) yksi
אֱמֶת *אֱמֶנְתְּ
fem. (aramealaistyyppinen) totuus
• katkovokaali pretonic- eli painollista tavua edeltävässä tavussa
H2 אמן aman (106/) olla uskollinen, luotettava, tosi, varma (juuri)
https://gen.fi/h2-xmn.html
אֳנִיָּה
fem. laiva "määräsatamaan suuntaava" אֳנִיּוֹת
• katkovokaali propretonic- eli jossakin painollista tavua edeltävää
tavua ennen olevassa tavussa
H2 אנה ana (6/) suunnata jotakin kohti, v. valittaa, surra (juuri)
בְּרוּכִים
pa. pass. partis. mon. mask. siunatut "polvilleen laitetut"
• katkovokaali propretonic- eli jossakin painollista tavua edeltävää
tavua ennen olevassa tavussa
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää; kirota (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-brk.html
]חֳלִי} [חֹלִי{
mask. (å-segol.) sairaus
• katkovokaali pretonic- eli painollista tavua edeltävässä tavussa
חָלְיִי = הֶחֳלִי שֶׁלִּי
minun (yksi) sairauteni
חֳלָיִים \ חֳלָאִים
H2 חלה chala (75/) taantua: olla heikko, sairas (juuri)
בְּיִשְׂרָאֵל
Israelissa
• katkovokaali propretonic- eli jossakin painollista tavua edeltävää
tavua ennen olevassa tavussa
(8)
יִשְׁמְרוּ
pa. impf./fut. mon. 3. mask.
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
כְּתַבְתֶּם
pa. perf. mon. 2. mask.
H9 כתב katav (223x) kirjoittaa, piirtää, kaivertaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-ktb.html
שְׁמוּאֵל
henk. mask. "Jumalan kuultu, Jumalan kuulemaksi tullut"
רוּחֲךָ
yks. + suff. yks. 2. mask.
רוּחַ
[mask. &] fem. Henki, henki, tuuli רוּחוֹת
[תְּבוֹאֶ֫ינָה]
• 1. pa. impf./fut. mon. 2. fem. te tulette sisään = תָּבֹ֫אנָה
• 2. pa. impf./fut. mon. 3. fem. he tulevat sisään
H9 בוא bo (2565x) tulla/mennä sisään, hif. tuoda, viedä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-bwx.html
תִּשְׁמְרִי
pa. impf./fut. yks. 2. fem. sinä varjelet, noudatat, säilytät
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
Katkovokaalinen avotavu voi esiintyä lokatiivin eli suuntaa osoittavan sanan yhteydessä poikkeuksellisesti myös painollisen tavun jälkeen (posttonic).
(2)
צֹ֫עֲרָה
paik. fem. (lokat.) Soariin
צֹ֫עַר
Soar "vähäinen, pieni"
מַ֫עֲלָה
adv. (lokat.) ylöspäin, ylhäällä
5.4.2 EI KAHTA KATKOVOKAALIA PERÄKKÄIN
Sanassa ei voi olla kahta peräkkäistä katkovokaalia. Tällaisessa tilanteessa tavutusta muutetaan.
Jos sanan alkuun on tulossa kaksi shvata, niin perussäännön mukaan ensimmäinen shva muuttuu chirikiksi ja jälkimmäinen tavun sulkevaksi shva nach -merkiksi.
(5)
דָּבָר דְּבָרִים *דְּבְרֵי־ דִּבְרֵי־
mask. (kaataal-nom.: se, mikä tehdään; tehtävä asia) sana, asia
"yhteen liitettävä" > suom. tavara
H2 דבר davar (1137/) liittää erillään olevat yhteen (juuri)
https://gen.fi/h2-dbr.html
Jos jälkimmäisessä tavussa on jod–shva, niin jod muuttuu vokaalikirjaimeksi.
יְרוּשָׁלַ֫יִם *בְּיְרוּשָׁלַ֫יִם *בִּיְרוּשָׁלַ֫יִם בִּירוּשָׁלַ֫יִם
OL Jerusalem, maailman keskipiste
https://gen.fi/ol-jerusalem-maailman-keskipiste.html
Segolaatissa alkuperäinen vartalovokaali tulee näkyviin.
מֶ֫לֶךְ מְלָכִים *מְלְכֵי־ מַלְכֵֿי־
mask. (a-segol.) kuningas
H2 מלך malach (347/) hallita kansan päänä, ohjata, neuvoa (juuri)
מַלְכָּה מְלָכוֹת *מְלְכוֹת־ מַלְכֿוֹת־
fem. (a-segol.) kuningatar
H2 מלך malach (347/) hallita kansan päänä, ohjata, neuvoa (juuri)
סֵ֫פֶר סְפָרִים *סְפְרֵי־ סִפְרֵי־
mask. (i-segol.) (185x) kirja "se, mihin on lueteltu"
H2 ספר safar (107/511) yhdistää osat, luetella (juuri)
(6)
בֹּ֫קֶר בְּקָרִים *בְּקְרֵי־ בָּקְרֵי־
mask. (å-segol.) aamu "huolenpito"
H2 בקר bakar (7/) erottaa yksityiskohdat: tutkia, pitää tarkasti huolta (juuri)
vrt.
בָּקָר בְּקָרִים *בְּקְרֵי־ בִּקְרֵי־
mask. (kaataal-nom.: se, mikä tehdään; tehtävä asia) karja
"se, mistä pidetään tarkasti huolta"
חֵ֫לֶב חֲלָבִים *חֲלְבֵי־ חֶלְבֵֿי־
mask. (ɛ-segol.) (91x) rasva; paras osa, parhaat antimet
H2 חלב chalav (0/139) vaihtaa, muuttaa (kasvit ravinnoksi) (juuri)
H3N E-segolaatteja
https://gen.fi/h3n-segolaatteja-e.html
Verbitaivutuksessa lyhyt vartalovokaali muuttuu vokaalipäätteen edellä katkovokaaliksi (shva na).
שָׁמַר יִשְׁמֹר יִשְׁמְרוּ
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
Primae laryngalis -verbien taivutuksessa tämä katkovokaaliksi (shva na) muuttunut vartalovokaali tulee toisen katkovokaalin perään. Kaksi peräjälkeistä katkovokaalia muuttuu siten, että jälkimmäinen muuttuu tavun sulkevaksi (shva nach) ja samalla ensimmäinen katkovokaalinen avotavu muuttuu lyhytvokaaliseksi umpitavuksi.
עָבַד יַעֲבֹד *יַעֲבְדוּ יַעַבְדֿוּ
H9 עבד avad (289x) tehdä työtä, palvella, työskennellä, toimia (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-cbd.html
Myöhemmin erityisesti prim. chet -verbeissä on ilmaantunut myös rinnakkainen muoto, jossa ensimmäinen katkovokaali muuttuu tavun sulkevaksi umpi-shvaksi (shva nach) ja jälkimmäinen säilyy perussäännön mukaisesti avo-shvana (shva na).
חָזַק יֶחֱזַק *יֶחֱזְקוּ יֶחֶזְקוּ rinn.יֶחְזְקוּ
H9 חזק chazek (293x) olla voimakas, vahvistua, pitää kiinni, tarttua (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-8zq.html
6. UMPITAVU
6.1 YLEISTÄ UMPITAVUSTA
Umpitavut eli suljetut tavut ovat konsonanttiin päättyviä tavuja. Sanan lopussa voi olla myös kahteen konsonanttiin päättyviä eli kaksoissuljettuja tavuja.
Umpitavussa on perussäännön mukaan lyhyt vokaali. Umpitavussa ei voi olla katkovokaalia: katkovokaali muodostaa aina painottoman avotavun.
Jos umpitavu on painollinen, niin siinä voi olla myös pitkä vokaali. Pitkävokaalisia painollisia umpitavuja esiintyy perusmuotoisissa sanoissa vain sanan lopussa – lokatiiveissa ja pausamuodoissa voi olla myös penultimapainotteisia pitkävokaalisia umpitavuja.
Omistettavassa muodossa (st. constr., nismach) olevassa sanassa voi sanan lopussa olla sivupainollinen pitkävokaalinen umpitavu.
Nominin perusmuoto (st. abs.) loppuu useimmiten pitkään painolliseen tavuun: avotavuun tai pitkävokaaliseen umpitavuun. Penultimapainotteinen segolaatti päättyy kuitenkin lähes aina painottomaan lyhytvokaaliseen umpitavuun samoin kuin segolaattityyppiset nominit.
Verbien persoonamuotojen vartalo päättyy yleensä lyhytvokaaliseen umpitavuun, merkittävänä poikkeuksena esim. tertiae he ja ontot verbit sekä hif'il-muodot.
6.2 LYHYTVOKAALINEN UMPITAVU
6.2.1 NORMAALI LYHYTVOKAALINEN UMPITAVU
Lyhytvokaalinen umpitavu voi esiintyä missä kohtaa sanaa tahansa,
sekä painollisena että painottomana.
(7)
אֱלוֹהַי
henk. mask. (mon.) + suff. yks. 1. c. minun Jumalani
{אֱלוֹהִים] {אֱלֹהִים]
אֵם
fem. äiti אִמּוֹת־ אִמָּהוֹת
H2 אמם amam (0/) olla riippuvainen (juuri)
אִשָּׁה אִשְׁ-שָׁה
fem. nainen, vaimo נָשִׁים (Sim lev!)
H2 אנש anash (1/) olla sairas, heikko, kuolevainen (juuri)
גַּל
mask. aalto גַלִּים
H2 גלל galal (16/) vierittää (juuri)
https://gen.fi/h2-gll.html
דְּבַשׁ
mask. (i-segol., aramealaistyyppinen) rypälesiirappi, hunaja
דִּבְשִׁי = הַדְּבַשׁ שֶׁלִּי
H2 דבש davash (0/) olla paksu, sakea (juuri)
דַּי
adv. riittävästi, tarpeeksi, kyllin
זָקֵן
[zāqĕn] pa. perf. yks. 3. mask. hän oli vanha, hän tuli vanhaksi
H9 זקן zaken (18x) olla vanha, tulla vanhaksi (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-zqn.html
vrt.
זָקֵן זְקֵנָה זְקֵנִים זְקֵנוֹת
[zāqēn] pa. partis./prees. & adj. vanha, vanheneva, vanhaksi tuleva
(7)
חָנּוּ חָנְ-נוּ
pa. imperat. mon. 2. mask. armahtakaa
H9 חנן chanan (78x) osoittaa suosiota, antaa armosta, olla armollinen (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-8nn.html
וַיָּ֫קָם וַיְ-יָ֫-קָם
pa. kons. impf. yks. 3. mask.
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-qwm.html
יִרְאֶה
pa. impf./fut. yks. 3. mask. hän näkee
H9 ראה ra'a (1311x) nähdä, katsoa (verbi)
יִשְׂרָאֵל
henk. mask. & paik. fem.
כָּתַ֫בְתִּי
pa. perf. yks. 1. c.
H9 כתב katav (223x) kirjoittaa, piirtää, kaivertaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-ktb.html
לִקְרַאת
pa. le-inf. kohdata, tavata
• poikkeuksellisesti alef lyhytvokaalisen umpitavun keskellä
vrt.
לִקרֺ א
pa. le-inf. antaa nimi, kutsua, huutaa, lukea
H9 קרא kara (876x) antaa nimi, kutsua, huutaa, lukea; kohdata, tavata (verbitaul.)
(7)
לִשְׁמֹר
pa. le-inf.
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
מִקְלַ֫חַת
fem. (segolaattityyppinen) suihku מִקְלָחוֹת
• segolaattityyppisten substantiivien penultimapainoinen lyhytvokaalinen
avotavu muuttuu monikossa yleensä pitkävokaaliseksi avotavuksi
H2 קלח II kalach PBH (קלח I ?) virrata, suihkuta, tulvia (juuri)
https://gen.fi/h2-ql8_2.html
H2 קלח kalach (0/2) ottaa vastaan: kattila (juuri)
https://gen.fi/h2-ql8.html
נַ֫עַר
mask. (a-segol.) nuorukainen "ravistelija"
עַ֫יִן
fem. (diftongisegol.) silmä, veden silmä eli lähde
קַ֫חְנָה
pa. imperat. mon. 2. fem. ottakaa
H9 לקח lakach (966x) ottaa, tarttua, ostaa, valloittaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lq8.html
קְטַנָּה קְ-טַנְ-נָה
yks. fem.
קָטָן
adj. pieni
• ns. spontaani eli oma-aloitteinen kahdennus: pitkävokaalinen
avotavu muuttuu 'omia aikojaan' lyhytvokaaliseksi umpitavuksi
שָׁמַר
pa. perf. yks. 3. mask.
6.2.2 LYHYTVOKAALINEN UMPITAVU
NÄKYMÄTTÖMÄN KAHDENNUKSEN YHTEYDESSÄ
Kurkkuäänteissä, lähinnä he- ja chet-kirjaimissa, voi esiintyä ns. virtuaalinen eli näkymätön kahdennus. Tällaiset tavut ovat tavuopillisesti lyhytvokaalisia umpitavuja.
(4)
בַּחוּץ בְּ-הַחְ-חוּץ > בְּ-הַנ-חוּץ
adv. ulkona
הַהוּא הַהְ-הוּא > הַנ-הוּא
art. + pron. yks. mask. (adjektiivisessa käytössä attribuuttina)
הַחַ֫יִל הַחְ-חַ֫יִל
art. + yks. voima, sotajoukko, armeija
הַחָכְמָה הַחְ-חָכְמָה
art. + yks. viisaus, Viisaus
H4H Artikkeli
https://gen.fi/h4h-artikkeli.html
HP tähän 23.4.2025
HV4 tähän 28.4.2025
(5)
הַחֶ֫רֶב הַחְ-חֶ֫רֶב
art. + yks. fem. (a-segol., tunnukseton) miekka "tuhoaja, kuivaaja" חֲרָבוֹת
מְרַחֶ֫פֶת מְ-רַחְ-חֶ֫פֶת
pi. partis./prees. yks. fem. edestakaisin liikkuva, leijuva
H9 תחף rachaf (3x) vapista, pi. liikkua edestakaisin, leijua (verbi)
נַהָג נַהְ-הָג
mask. (kattaal-nom.: ammatti/tekijännimi) kuljettaja
H2 נהג nahag (31/33) johtaa äänellä (juuri)
https://gen.fi/h2-nhg.html
נַחוּם נַחְ-חוּם
henk. mask. (kattuul-nom.) Nachum "lohdutus"
H9 נחם nicham (108x) nif. katua, armahtaa, pi. lohduttaa (verbi)
נִחַם נִנְ-חַם
nif. perf. yks. 3. mask. hän katui, armahti, sääli
H9 נחם nicham (108x) nif. katua, armahtaa, pi. lohduttaa (verbi)
6.3 PITKÄVOKAALINEN UMPITAVU
Pitkävokaalinen umpitavu on klassisessa hepreassa aina pääpainollinen tai omistettavassa muodossa olevan sanan lopputavussa sivupainollinen. Painollinen umpitavu voi esiintyä perusmuotoisissa sanoissa vain sanan lopussa, pausa- tai lokatiivimuodoissa myös penultimatavussa eli sanan toiseksi viimeisessä tavussa.
Nominit päättyvät usein pitkävokaaliseen umpitavuun. Samoin nominien monikkomuodoissa on pitkävokaalinen umpitavu. Pitkävokaalisia umpitavuja esiintyy myös esim. verbien hif'il-taivutuksessa.
Rakennegenetiivissä (st. constr., nismach) sanan lopussa olevat konsonanttiin päättyvät pitkävokaaliset umpitavut ovat sivupainollisia.
(7)
אָבוֹת אֲבֽוֹת־
mon.
אֱלוֹהִים
• 1. henk. mask. Jumala "Kolminaisuusjumala"
• 2. mask. mon. (epä)jumalat
בֵּין
prep. välillä, keskellä
דָּבָר
mask. sana, asia "tavara"
H2 דבר davar (1137/) liittää erillään olevat yhteen (juuri)
https://gen.fi/h2-dbr.html
הִקְדִישׁ
hif. perf. yks. 3. mask. hän pyhitti
H9 קדש kadash (171x) erottaa arkikäytöstä: olla pyhä, pi./hif. pyhittää (verbi)
זָקֵן
adj. (pa. partis.) vanha (ihmisestä)
vrt. זָקֵן zakĕn pa. perf. yks. 3. mask. hän tuli vanhaksi
כָּבֵד
adj. (pa. partis.) painava
vrt. כָּבֵד kavĕd pa. perf. yks. 3. mask. hän tuli painavaksi
(8)
לָ֫יְלָה
mask. (lokat., pausa) yö
לַ֫יְלָה K
לָ֫מָּה* > לָ֫מְ-מָה
interrog. (pausa) miksi
לָמָה < לְמָה* K
קָטֹן
adj. (pa. partis.) pieni
vrt. קָטֹן katŏn pa. perf. yks. 3. mask. hän tuli pieneksi
קָם
• 1. pa. perf. yks. 3. mask.
• 2. pa. partis./prees. yks. mask.
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-qwm.html
רוּחַ רוּחַ־
רֵאשִׁית
שָׁ֫מָּה* > שָׁ֫מְ-מָה
adv. (lokat.) sinne
תְּהוֹם
mask. (aramealaistyyppinen) syvyys
6.4 KAKSOISSULJETTU UMPITAVU
Sanan lopussa voi olla myös kahteen konsonanttiin päättyviä eli kaksoissuljettuja tavuja. Lähinnä niitä esiintyy persoonapronominin kaltaisessa verbitaivutuksessa pa. perf. yks. 2. fem. ‑muodoissa.
אַתְּ
שָׁמַרְתְּ
7. SEKALAISTA (luonnos)
בַּחוּרִים
אַחִים
מָתוֹק מְתוּקָה
(Ps019_11, Saarn05_11)
רָב־ \ רֹב־
Lyhytvokaalisia mem-nomineja:
מֵמַד מדד
mask. (1x) mitta
H2 מדד madad (53/) mitata (juuri)
מֵרַב מרב
mask. NH suurin määrä, maksimi, maximum
H2 רבב ravav (25/) olla suuri, runsaslukuinen, laaja (juuri)
• Spontaani eli oma-aloitteinen kahdennus tarkoittaa pitkävokaalisen avotavun muuttumista omia aikojaan lyhytvokaaliseksi umpitavuksi.
• Virtuaalinen eli näkymätön kahdennus tarkoittaa vokaalin jälkeisen kahdennuspisteen (dagesh chazak) katoamista jälkiä jättämättä: kahdennuspiste katoaa ilman, että se vaikuttaa lyhytvokaalisen umpitavun muuttumisen pitkävokaaliseksi avotavuksi (sijaispidennys). Tavuopillisesti virtuaalisen kahdennuksen yhteydessä on yhä edelleen lyhytvokaalinen umpitavu – vaikkei sitä voi nähdä!
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4B YLEISTÄ https://gen.fi/h4b.html
H4B Tavuoppi, johd.
https://gen.fi/h4b-tavuoppi-johd.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Heprean kolmet kirjoitussäännöt
2. Tavuopin yleispiirteitä
3. Paino
4. Vokaalin pituus
4.1 Yleistä vokaalin pituudesta
4.2 Pitkä vokaali
4.2.1 Yleistä pitkästä vokaalista
4.2.2 Vokaali, joka voi olla pitkä tai lyhyt
4.2.3 Alef tavun keskellä ja lopussa
4.3 Lyhyt vokaali
4.4 Katkovokaali
5. Avotavu
5.1 Avo- ja umpitavu
5.2 Pitkävokaalinen avotavu
5.3 Lyhytvokaalinen avotavu
5.3.0 Lyhytvokaalisten avotavujen johdanto
5.3.1 Lyhytvokaalinen painollinen avotavu penultimapainotteisessa segolaatissa
tai segolaattityyppisessä sanassa
5.3.2 Lyhytvokaalinen avotavu katkovokaalin edellä
5.3.3 Lyhytvokaalinen painollinen avotavu päätteessä
tai perfektimuotoisen verbin sidevokaalitavuna
5.3.4 Lyhytvokaalinen avotavu kodashim- ja shorashim-sanoissa
5.4 Katkovokaalinen avotavu
5.4.1 Johdanto ja esimerkkejä
5.4.2 Ei kahta katkovokaalia peräkkäin
6. Umpitavu
6.1 Yleistä umpitavusta
6.2 Lyhytvokaalinen umpitavu
6.2.1 Normaali lyhytvokaalinen umpitavu
6.2.2 Lyhytvokaalinen umpitavu näkymättömän kahdennuksen yhteydessä
6.3 Pitkävokaalinen umpitavu
6.4 Kaksoissuljettu umpitavu
7. Sekalaista (luonnos)
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Academy of the Hebrew Language (vokaalien merkitseminen [AHL])
https://hebrew-academy.org.il/2013/09/01/עיקרי-תורת-הניקוד/
Academy of the Hebrew Language (vokalisoimaton kirjoitus, ktiv male [AHL])
http://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/Klaley-Ktiv-Male.pdf
Academy of the Hebrew Language (siirtokirjoitus, ta'atik loazit [AHL])
https://hebrew-academy.org.il/wp-content/uploads/taatik-loazit-2020.pdf
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
1. HEPREAN KOLMET KIRJOITUSSÄÄNNÖT
Tässä dokumentissa käsitellään heprean vokalisoitua kirjakieltä eli muutettavat muuttaen klassista Raamatun hepreaa.
Nykyheprean vokalisoimattomalle ktiv male -kirjoitukselle on omat sääntönsä. Heprean kieliakatemia (AHL) on toukokuussa 2017 julkaissut ktiv male ‑kirjoituksen uudet ohjeet. Aiemmat säännöt olivat Israelin valtion perustamisen ajalta eli vuodelta 1948.
H4K Ktiv male, johd.
https://gen.fi/h4k-johd.html
Nykyheprean kirjoittaja tarvitsee vielä kolmannetkin säännöt vierassanojen ja ‑nimien kirjoittamista ja vokalisoimista varten. Heprean kieliakatemia on antanut erilliset ohjeet myös näitä muunkielisiä sanoja ja nimiä varten.
H4V Vierassanat ja -nimet, johd.
https://gen.fi/h4v-johd.html
Hepreassa on siis kolmet kirjoitussäännöt:
• 1. klassinen vokalisoitu kirjoitus = nykyheprean vokalisoitu kirjakieli
• 2. nykyheprean vokalisoimaton kirjoitus eli ktiv male
• 3. nykyheprean vierassanat ja -nimet
Tavuopin sisäistäminen antaa tukevan pohjan Raamatun heprean opiskelulle. Tavuoppiin käytetty aika ei ole turhaa: se säästää Tanachin lukijan monelta päänvaivalta.
Tavuoppi auttaa myös nykyheprean opiskelijaa sanojen taivuttamisessa ja nominikaavojen tunnistamisessa, vaikka klassisen tavuopin säännöt eivät kaikilta osin koskekaan puhuttua nykyhepreaa ja siihen liittyvää vokalisoimatonta ktiv male ‑kirjoitusta.
Arkinen nykyheprea poikkeaa klassisesta kielestä esim. seuraavissa: vokaalien erilainen pituus ei juuri kuulu, konsonanttien kahdennuksia ei lausuta, tavun muodostava shva eli avo-shva mykistyy usein, ain-kirjainta ei tavun lopussa lausuta, he-konsonantti kuuluu heikosti ja sanan lopussa (he mappicatum) se pääsääntöisesti mykistyy kokonaan jne.
Nykyheprean vokalisoidun kirjoituksen tulisi noudattaa klassisen heprean tavuoppia ja kirjoitussääntöjä. Nämä vokalisoidun kirjakielen säännöt ovat pysyneet pääosin muuttumattomina yli tuhat vuotta, eli aikaa olisi kyllä ollut runsaasti niitä opiskella…
Nykyhepreaa äidinkielenään puhuvat ja sitä ktiv male -muodossa kirjoittavat eivät kuitenkaan yleensä osaa sen enempää tavuoppia kuin vokalisointiakaan. Tuhat vuotta ei sittenkään ole ollut riittävästi... Esimerkiksi vokalisoidussa lastenkirjassa voi olla erikseen vokalisoija (vokalisti!), joka on merkinnyt vokaalimerkit kirjailijan tai kääntäjän tuottamaan ktiv male -tekstiin. Itse kirjailija tai kääntäjä ei välttämättä osaa vokalisointia, koska vokalisoitua kirjoitusta ei nykyhepreassa yleensä käytetä. Ja silloin harvoin kuin käytetään, niin vokalisoinnissa vilisee lähes aina runsaasti virheellisiä ja/tai vanhentuneita muotoja.
Klassisessa Tanachin hepreassa esiintyvä nykyhepreasta poikkeava kirjoitusasu on merkitty hakasulkeisiin [].
Vokaalimerkin paikan osoittamiseen käytetään tarvittaessa apuna samech-kirjainta.
ס mikä tahansa konsonanttinen kirjain (= x)
vrt. vokaalikirjain / kokonaan ääntymätön kirjain eli kirjain,
jolla ei ole konsonanttista äännearvoa
Asteriski (*) osoittaa sanan tavuopillisen rakenteen.
2. TAVUOPIN YLEISPIIRTEITÄ
Tavuopissa tutkitaan kolmea asiaa: painoa, vokaalin pituutta ja tavun avoimuutta tai umpinaisuutta. Heprean tavuoppi on yleisesti ottaen ankara: monet säännöt ovat kokonaan tai lähes poikkeuksettomia.
Kaikki tavut – ja samalla sanat – alkavat yhdellä konsonantilla. Poikkeuksena on וְ ve-konjunktion וּ u-muoto bumaf-kirjainten (ב bet, ו vav, מ mem ja פ pe)
ja ְ shevan edellä. Mikään muu tavu ei siis ala vokaalilla. Tavu ei voi myöskään alkaa useammalla kuin yhdellä konsonantilla.
Vokaaliin päättyvä tavu on avotavu, konsonanttiin päättyvä tavu on umpitavu eli suljettu tavu. Sanan lopussa on aina joko pitkävokaalinen avotavu tai konsonanttiin päättyvä umpitavu. Poikkeuksellisesti sanan lopussa voi olla myös kahteen konsonanttiin päättyvä eli kaksoissuljettu tavu. Sana ei voi siis koskaan päättyä lyhyeen tai katkovokaaliin tai esim. kolmeen konsonanttiin. Sanan alussa tai keskellä ei voi olla kaksoissuljettuja tavuja.
Kaikissa tavuissa on yksi ja täsmälleen yksi vokaali. Heprean kielessä ei ole tavuopin näkökulmasta diftongeja eli kahta eri vokaalia samassa tavussa.
Huomaa kuitenkin patach ganuv ("varastettu patach") ennen sanan lopussa olevaa konsonanttista kurkkuäännekirjainta, jota edeltää muu kuin a-vokaali. Tavuopillisesti patach ganuv ei ole varsinainen vokaali vaan pelkästään lausumista helpottava lisämerkki.
Sanan lopussa oleva avotavu eli vokaaliin päättyvä tavu on poikkeuksetta pitkävokaalinen. Sanan alussa ja keskellä olevat avotavut ovat yleensä pitkiä tai katkovokaalisia. Lyhytvokaalinen avotavu on aina poikkeus.
Painoton suljettu eli umpitavu, so. konsonanttiin päättyvä tavu, on aina lyhytvokaalinen. Umpitavu voi olla pitkävokaalinen vain painollisena. Umpitavussa ei voi koskaan olla katkovokaalia. Pitkävokaalinen umpitavu on aina painollinen. Rakennegenetiivissä (status constructus, nismach) voi poikkeuksellisesti (kirjoitusvirheenä?) esiintyä sanan lopussa myös sivupainollisia pitkävokaalisia umpitavuja.
]יָֽם־הַמֶּ֫לַח = [יַם־הַמֶּ֫לַח
Muut kuin segolaatti- ja segolaattityyppiset nominit päättyvät perusmuodossaan painolliseen tavuun, joka on joko pitkä avotavu tai yleensä pitkävokaalinen umpitavu. Nominin tai partisiipin lopussa voi poikkeuksellisesti olla myös lyhytvokaalinen umpitavu, erityisesti mediae geminatae -juurista (toinen ja kolmas juurikirjain ovat samoja) johtuvissa nomineissa sekä rakennemuodoissa. Aramean vaikutuksesta (?) lyhytvokaalisia lopputavuja voi satunnaisesti esiintyä myös muissa sanoissa.
Verbien perusmuodot (perf. yks. 3. mask.) päättyvät yleensä painolliseen lyhytvokaaliseen umpitavuun. Tertiae alef/he ja ontoissa verbeissä sekä hif'ilissä on poikkeuksellisesti pitkä vartalovokaali.
Ain ע on tavuopillisesti aina konsonanttinen kirjain. Puhekielessä sitä ei sanan lopussa kuitenkaan äännetä – eikä nykyisin aina edes sanan keskellä.
Alef א on tavun alussa myös aina konsonantti. Tavun keskellä tai lopussa alef on menettänyt konsonanttisen äännearvonsa ja muuttunut joko vokaalikirjaimen kaltaiseksi tai kokonaan mykäksi.
Jod י on konsonantti a-, o- ja u-vokaalien jälkeen. Poikkeuksena sananloppuinen kamats–jod–vav-pääte, jossa jod toimii a-vokaalin merkkinä.
-ָ יו
-av
3. PAINO
Heprealaisissa sanoissa pääpaino on perussäännön mukaan yleensä viimeisellä tavulla. Lisäksi on lukuisa joukko tilanteita, jossa paino on toiseksi viimeisellä tavulla (ks. MA § 8.1.2 s. 88–90).
Joskus ani harvoin sanan pääpaino voi lokatiivin yhteydessä olla kolmanneksi viimeisellä tavulla.
(2)
הָאֹ֫הֱלָה
(lokat.) telttaan (8x)
אֹ֫הֶל אוהל
mask. (å-segol.) teltta "ulospäin säteily" (345x)
H2 אהל ahal (4/) säteillä ulospäin (juuri)
https://gen.fi/h2-xhl.html
צֹ֫עֲרָה
(lokat.) Soariin
צֹ֫עַר צער
paik. fem. Soar "vähäinen"
H2 צער tsa'ar (3/) olla vähäarvoinen (juuri)
Omistettavassa muodossa olevat nominit ja verbien nominaaliset muodot (st. constr., nismach) ovat sivupainollisia tai joskus kokonaan painottomia, jos sivupainollinen tavu tulisi painollisen tavun viereen.
(7)
עַֽם־יִשְׂרָאֵל
Israelin kansa
מֶֽלֶךְ־יִשְׂרָאֵל
Israelin kuningas
עֵֽץ־פְּרִי
hedelmäpuu "hedelmän puu"
נְחֹֽשֶׁת־הַמֶּ֫לֶךְ
kuninkaan pronssi
פְּנֵֽי־הָאֱלוֹהִים
Jumalan kasvot
שֶֽׁבֶת־אַחִים
veljien istuminen/asuminen
יְפֵה־תֹֿ֫אַר וִיפֵֽה־מַרְאֶה
muodon/vartalon kaunis ja ulkonäön kaunis (1Moos39_06)
Lisäksi on kokonaan painottomia yksitavuisia partikkeleja.
(1Moos01_02H)
וְהָאָ֫רֶץ הָֽיְתָה תֹֿ֫הוּ וָבֹ֫הוּ
וְחֹ֫שֶׁךְ עַל־פְּנֵי תְֿה֑וֹם
וְרוּחַ־אֱלֹהִים מְרַחֶ֫פֶת עַל־פְּנֵי הַמָּֽיִם׃
(1Moos01_04H)
וַיַּרְא אֱלֹהִים אֶת־הָאוֹר כִּי־ט֑וֹב
וַיַּבְדֵּל אֱלֹהִים בֵּין הָאוֹר וּבֵין הַחֹֽשֶׁךְ׃
עַל *עָל
prep. päällä, päälle, vastaan (aina painoton)
H2 עלה ala (890/) nousta ylöspäin (juuri)
אֶת־
prep. obj. merkki (nota accusativi) – painoton
[אֵת]
prep. obj. merkki (nota accusativi) – painollinen
H2 אות ot (4/) antaa merkki, ilmoittaa (juuri)
H4H Objektin merkki
https://gen.fi/h4h-objektin-merkki.html
Oletusarvona on, että sanan paino – omistettavissa muodoissa sivupaino – on viimeisellä tavulla. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa paino on yleensä merkitty vain niihin sanoihin, joissa se ei ole viimeisellä tavulla. Poikkeuksena on konsekutiivisen eli jatkavan perfektin yksikön ensimmäisen ja yksikön toisen maskuliinin painolliset persoonapäätteet.
וְאֲהַבְתָּ֫ אהבת
pa. kons. perf. yks. 2. mask. ja rakasta
Painoa tutkittaessa tavut luetaan aina sanan lopusta lukien. Tavuilla on myös latinalaiset nimet:
• viimeinen eli ultima "äärimmäinen, viimeinen"
• toiseksi viimeinen eli penultima "lähes/melkein viimeinen"
• kolmanneksi viimeinen eli antepenultima "ennen melkein viimeistä"
Heprean tavuopissa ei siis painon osalta puhuta sanan ensimmäisestä, toisesta, kolmannesta jne. tavusta, vaan viimeisestä, toiseksi viimeisestä jne. tavusta.
Tavut voidaan analysoida myös painon perusteella:
• painollinen tavu (tonic)
• painollista tavua edeltävä tavu (pretonic)
• painollista tavua edeltävää tavua ennen olevat tavut (propretonic)
• painollisen tavun jälkeinen tavu (posttonic)
4. VOKAALIN PITUUS
4.1 YLEISTÄ VOKAALIN PITUUDESTA
Vokaaleja on kolmen pituisia: pitkiä, lyhyitä ja katkovokaaleja. Suomen kielessä on vain pitkiä ja lyhyitä vokaaleja. Katkovokaalit ovat hyvin lyhyitä vokaaleja.
Katkovokaaleja ja patachia (lyhyt a-vokaali) lukuun ottamatta kaikki vokaalimerkit voivat olla sekä pitkän että lyhyen vokaalin merkkinä. Usein vokaalin pituuden voikin päätellä vain tavuopin sääntöjen perusteella.
Vokaalikirjain tarkoittaa alef-, he-, vav- tai jod-kirjainta, joka lausutaan vokaalina. Vokaalikirjain ei ole tavuopin näkökulmasta konsonantti.
א׳ ה׳ ו׳ י׳
Vokaalikirjaimia (vowel letters) kutsutaan myös nimellä "lukemisen äidit", matres lectionis, hepr. imot hakria.
Vokaalikirjaimen tunnistaa parhaiten siitä, että sillä ei ole omaa vokaalimerkkiä. Jokaisella konsonanttisen äännearvon omaavalla kirjaimella eli tavuopillisesti konsonantilla – sanan viimeistä kirjainta lukuun ottamatta – on yksi ja vain yksi vokaalimerkki. Poikkeuksena tähän sääntöön on patach ganuv "varastettu patach", joka liittyy sen edellä olevaan vokaaliin. Tavuopillisesti patach ganuv ei ole varsinainen vokaali vaan ääntämistä helpottava lisämerkki.
4.2 PITKÄ VOKAALI
4.2.1 YLEISTÄ PITKÄSTÄ VOKAALISTA
Katkovokaaleja sekä patachia lukuun ottamatta kaikki muut vokaalimerkit voivat olla pitkiä.
Kamats gadol (a-vokaalina lausuttava kamats) on ainoa "paljaista" vokaalimerkeistä, joka on aina pitkä vokaali. Muissa pääsääntöisesti pitkissä vokaaleissa on vokaalimerkin lisäksi ns. lukemisen äiti eli mater lectionis ‑merkki.
סָ kamats gadol (a:na lausuttaessa)
vrt. kamats katan eli o-vokaalina lausuttaessa aina lyhyt
סֵי tseirei male
סֶי segol male
סִי chirik male
ָיו - -av, kamats–jod–vav, esiintyy vain sanan lopussa
וֹ cholam male
וּ shuruk
• poikkeus esim. Jer31_34, jossa shuruk on lyhyt: כּוּלָּם
Sanan lopussa olevassa avotavussa on aina pitkä vokaali:
הָ-
ךָ-
[ ןָ-]
תָ-
ָא -
ָה -
ֵא -
ֵה -
ֵי -
ֶא -
ֶה -
ִי -
ֹא-
ֹה-
וֹ-
וּ-
4.2.2 VOKAALI, JOKA VOI OLLA PITKÄ TAI LYHYT
Katkovokaaleja sekä patachia lukuun ottamatta kaikki muut vokaalimerkit voivat olla pitkiä tai lyhyitä.
סֵ tseirei: yleensä pitkä
סֶ segol: harvoin pitkä
סִ chirik: harvoin pitkä
סֹ cholam: yleensä pitkä
סֻ kibuts: harvoin pitkä
4.2.3 ALEF TAVUN KESKELLÄ JA LOPUSSA
Tavun alussa alef on aina konsonantti, ja siihen voi liittyä minkä pituinen vokaali tahansa. Muun kuin tavua aloittavan alefin edellä oleva vokaali on lähes aina pitkä; alef toimii ikään kuin vokaalikirjaimena. Sanan lopussa oleva vokaali on aina pitkä.
(5)
לִמְצֺ א
pa. le-inf. löytää
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
• sanan lopussa olevan alefin edelle kirjoitettava cholam chaser ‑vokaali
kirjoitetaan perussäännön mukaisesti toiseksi viimeisen konsonantin päälle sen vasempaan yläreunaan – vrt. sanan alussa tai keskellä cholam chaser merkitään poikkeuksellisesti vasta vokaalikirjaimen tavoin toimivan alefin päälle sen oikeaan reunaan
רֹאשׁ ראש
mask. pää
מָלֵאת
pa. perf. yks. 2. fem. sinä täytyit, sinä täytit
H9 מלא male (250x) täyttyä, olla täynnä; täyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-mlx.html
מָצָא
pa. perf. yks. 3. mask. hän löysi
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
רִאשׁוֹן *רֹאשׁוֹן
num. yks. mask. (oon-nom.) (dissimilaatio)
H2 ראש ra'ash (0/~850) olla alkuna, päänä (juuri)
רֹאשׁ
mask. (ontto segol.) pää רָאשִׁים < רְאָשִׁים*
H2 ראש ra'ash (0/~850) olla alkuna, päänä (juuri)
(3)
שָׂנֵא
• 1. pa. perf. yks. 3. mask. hän vihasi
• 2. pa. partis./prees. yks. mask. vihaava, vihaaja
H9 שׂנא שנא sane (146x) vihata, syrjiä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4nx.html
שְׂנֵֵ֗אתֶם
pa. perf. mon. 2. mask. te vihasitte
H9 שׂנא שנא sane (146x) vihata, syrjiä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4nx.html
תִּמְצֶ֫אנָה
• 1. pa. impf./fut. mon. 2. fem. te löydätte
• 2. pa. impf./fut. mon. 3. fem. he löytävät
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
Sanan keskellä tai lopussa olevan alef-kirjaimen edellä oleva vokaali voi olla myös lyhyt.
(3)
לִקְרַאת
• 1. pa. le-inf. kohdata, tavata, ottaa vastaan
• 2. prep. vastakkain, NH (vain) prep. kohti, vastaan
H9 קרא kara (876x) antaa nimi, kutsua, huutaa, lukea; kohdata, tavata (verbitaul.)
vrt.
לִקְרֺ א
pa. le-inf. antaa nimi, kutsua, huutaa, lukea, saarnata
Huomaa myös sanan lopussa oleva "mykkä" alef.
וַיַּרְא
pa. kons. impf. yks. 3. mask. ja hän näki
H9 ראה ra'a (1311x) nähdä, katsoa (verbi)
חֵטְא
mask. (33x) synti, rikkomus, väärin tekeminen, syyllisyys
H2 חטא chata (238/) mennä harhaan, ampua/heittää ohi, tehdä syntiä (juuri)
4.3 LYHYT VOKAALI
Ainoat varmasti lyhyet vokaalit ovat patach ja kamats katan eli o-vokaalina lausuttava kamats. Muut vokaalimerkit voivat toimia myös pitkän vokaalin merkkinä.
סַ patach: aina lyhyt
סָ kamats katan (o-vokaalina lausuttava kamats): aina lyhyt
סֵ tseirei: harvoin lyhyt
סֶ segol: yleensä lyhyt
סִ chirik: yleensä lyhyt
סֹ cholam: harvoin lyhyt
סֻ kibuts: yleensä lyhyt
4.4 KATKOVOKAALI
Katkovokaalit ovat hyvin lyhyitä vokaaleja, joita kutsutaan myös vähennetyiksi vokaaleiksi (reduced vowels). Katkovokaali muodostaa aina painottoman avotavun. Sieppaus- eli chataf-vokaalit esiintyvät harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vain kurkkuäänteiden yhteydessä.
סְ sheva na "liikkuva sheva": tavun muodostava sheva eli avo-sheva
vrt. tavun sulkeva vokaalittomuuden merkki sheva nach
"lepäävä sheva", umpi-sheva
סֲ chataf patach "avaajan sieppaus"
סֱ chataf segol "viinirypäletertun sieppaus"
סֳ chataf kamats (lausutaan aina o-vokaalina) "suljettavan sieppaus"
5. AVOTAVU
5.1. AVO- JA UMPITAVU
Tavuja on kahdenlaisia: avo- ja umpitavuja. Avotavu tarkoittaa vokaaliin päättyvää tavua, umpitavu puolestaan suljettua eli konsonanttiin päättyvää tavua.
Avotavut ovat yleensä joko pitkä- tai katkovokaalisia. Lyhytvokaalinen avotavu on poikkeus, jonka esiintymiseen on aina oltava joku syy.
Suomalaiselle tämä jako on vieras, koska sen enempää omassa kielessämme kuin esim. tutuissa indoeurooppalaisissa kielissä tavun avoimuutta tai vaihtoehtoisesti umpinaisuutta ei yleensä tarvitse miettiä.
5.2 PITKÄVOKAALINEN AVOTAVU
(8)
אֶחָד *אָחָד
(dissimilaatio) num. mask. yksi
אִי
mask. (36x) saari, ranta, rannikko
]אֻלַי [אוּלַי
konj. ehkä
]אֱלֹהִים [אֱלוֹהִים
• 1. henk. mask. Jumala "Kolminaisuusjumala"
• 2. epäjumalat
]אֱלֹהֶ֫יךָ [אֱלוֹהֶ֫יךָ
+ suff. yks. 2. mask.
]אֱלֹהֵ֫ינוּ [אֱלוֹהֵ֫ינוּ
+ suff. mon. 1. c.
בָּתִּים
batim mon. talot
• poikkeuksellisesti dagesh kal -piste vokaalin jälkeen (Sim lev!)
• vrt. שְׁתַּ֫יִם
בַּ֫יִת
mask. (diftongisegol.) talo, huone, koti, temppeli, säiliö, pullo
"rakennettu sisätila"
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila, kääntää rakennuskiviä (juuri)
דָּבָר
mask. (kaataal-nom.: se, mikä tehdään; tehtävä asia) sana, asia
"yhteen liitettävä"
דְּבָרִים *דְּבָרֵי־ *דְּבְרֵי־ דִּבְרֵי־
H2 דבר davar (1137/) liittää erillään olevat yhteen (juuri)
https://gen.fi/h2-dbr.html
(8)
הֶעָרִים *הָעָרִים
(dissimilaatio) art. + mon. kaupungit
עִיר עיר
fem. (1042x) kaupunki "näkyvissä oleva, mutta muista erotettu"
H2 עור ur (86/) olla näkyvissä muusta erotettuna: kaupunki, v. herätä (juuri)
https://gen.fi/h2-cwr.html
הַרְבֵּה
adv. (hif. inf. abs.) paljon
H2 רבה rava (176/) olla runsas, suuri, laaja (juuri)
יָפָה
adj. (pa. partis.) yks. fem.
H2 יפה jafa (7/) olla kaunis (juuri)
כֹּה
adv. (582x) näin, tällä tavalla, tässä, täällä
מְבֹרָךְ
adj. (pu. partis.) siunattava, siunattu
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää; kirota (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-brk.html
נַפְשֶׁ֫ךָ
yks. + suff. yks. 2. mask. (pausa) sinä itse, sinun elämäsi/sisimpäsi
נַפְשְׁךָ
נֶ֫פֶשׁ נפש
fem. (tunnukseton a-segol.) (753x / BDB 756x) kita,
kurkku, nielu, kaula, hengitys, henkäys, tuoksu,
hengittävä/elävä olento, elämänvoima, elämä,
elämän henki, ihminen, joku, ihminen itse,
palvelija, orja, henki, mieli, sydän, tahto, sisin, sielu
נְפָשׁוֹת
H2 נפש nafash (3/759) hengittää (juuri)
https://gen.fi/h2-np3.html
]עֹלָם [עוֹלָם
mask.
• 1. ikuisuus
• 2. PBH maailma
פֶּ֫לֶא
mask. (i-segol.) (13x) ihme, ymmärryksen ylittävä asia, adv. ihmeellisesti
פְּלָאִים
H2 פלא pala (71/) olla ihmeellinen (juuri)
(9)
]פִּלֶ֫גֶשׁ [פִּילֶ֫גֶשׁ *פִּלֶ֫גֶת
fem. (tunnukseton, segolaattityyppinen) (37x) sivuvaimo, jalkavaimo
"jaettu vaimona oleminen" פִּילַגְשִׁים
H2 פלג palag (4/) jakaa (juuri)
ק֫וּמָה
pa. imperat. yks. 2. mask. vahv. = קוּם
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-qwm.html
קָשֶׁה
adj. kova, ankara, tiukka, raskas ≠ קַל
רִאשׁוֹן *רֹאשׁוֹן
adj. & num. ensimmäinen (dissimilaatio)
רֹאשִׁי
yks. (ontto segol.) + suff. yks. 1. c. רְאָשִׁים* רָאשִׁים
רֵאשִׁית
fem. (tav-fem.) alku, esikoinen
שָֽׁמְרָה
pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli, noudatti, säilytti
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
תְּאֵנָה
fem. (a-fem.) (39x, 1. Moos. 3:7) viikunapuu, viikuna
תִּמְצֶ֫אנָה
• 1. pa. impf./fut. mon. 2. fem.
• 2. pa. impf./fut. mon. 3. fem.
H9 מצא matsa (455x) löytää, kohdata, saavuttaa, etsiä, paljastaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-myx.html
5.3 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU
5.3.0 LYHYTVOKAALISTEN AVOTAVUJEN JOHDANTO
Lyhytvokaaliset avotavut ovat poikkeus perussäännöstä, jonka mukaan avotavussa on joko pitkä tai katkovokaali. Lyhytvokaalinen avotavu on aina poikkeus ja se voi esiintyä:
• 1. painollisena penultimapainotteisessa segolaatissa
tai segolaattityyppisessä sanassa
• 2. katkovokaalin edellä
• 3. painollisena suffiksissa tai hyvin harvoin
perfektimuotoisen verbin sidevokaalissa (painollinen)
• 4. kodashim- ja shorashim-sanoissa
Huomaa lisäksi kahdentumattoman kurkkuäänteen edellä oleva näennäisesti lyhytvokaalinen avotavu. Kyseessä on tavuopillisesti kuitenkin lyhytvokaalinen umpitavu: ns. virtuaalinen eli näkymätön kahdennus. Katso kohta:
6.2.2 Lyhytvokaalinen umpitavu näkymättömän kahdennuksen yhteydessä
5.3.1 LYHYTVOKAALINEN PAINOLLINEN AVOTAVU
PENULTIMAPAINOTTEISESSA SEGOLAATISSA TAI SEGOLAATTITYYPPISESSÄ SANASSA
Penultimapainotteisissa segolaateissa on lyhyt avotavu, jossa on patach, tseirei, segol tai cholam. Useimmat tav-päätteiset segolaatit ovat maskuliineja: tav-kirjain sanan lopussa on usein juureen kuuluva kirjain.
(5)
אֶ֫בֶן
fem. (tunnukseton a-segol.) kivi, Kivi אֲבָנִים
אֹ֫הֶל
mask. (å-segol.) teltta, Teltta אֳהָלִים
H2 אהל ahal (4/) säteillä ulospäin (juuri)
https://gen.fi/h2-xhl.html
בַּ֫יִת
mask. (diftongisegol.) talo בָּתִּים (Sim lev!)
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila, kääntää rakennuskiviä (juuri)
בֹּ֫קֶר
mask. (å-segol.) aamu, huomen בְּקָרִים
בָּקְרִי = הַבֹּ֫קֶר שֶׁלִּי
H2 בקר bakar (7/) erottaa yksityiskohdat: tutkia, pitää tarkasti huolta (juuri)
דֶּ֫לֶת *דלת + ת
fem. ovi (a-segol.) דְּלָתוֹת
H2 דלה dala (6/106) nostaa ylös tuen varassa (juuri)
https://gen.fi/h2-dlh.html
זַ֫יִת
mask. (diftongisegol.) oliivipuu, öljymarja זֵיתִים
H2 זות zut (0/) vuotaa hitaasti ulos (juuri)
(6)
מֶ֫לֶךְ
mask. (a-segol.) מְלָכִים
H2 מלך malach (347/) hallita kansan päänä, ohjata, neuvoa (juuri)
• sisarjuuri
H2 מלק malak (2/) katkaista uhrilinnun pää (juuri)
נַ֫עַר
mask. (a-segol.) nuorukainen "ravistelija" נְעָרִים
נַעֲרִי = הַנַּ֫עַר שֶׁלִּי
סֵ֫פֶר
mask. (i-segol.) kirja סְפָרִים
H2 ספר safar (107/511) yhdistää osat, luetella (juuri)
פֶּ֫לֶא
mask. (i-segol.) ihme פְּלָאִים / פְּלָאוֹת
H2 פלא pala (71/) olla ihmeellinen (juuri)
צֹ֫עַר
paik. fem. Soar "vähäinen, pieni" צֹ֫עֲרָה lokat. Soariin
קֹ֫דֶשׁ
mask. (å-segol.) pyhäkkö, pyhyys קָדָשִׁים kodashim / {קֳדָשִׁים}
H2 קדש kadash (171/) olla pyhä: erotettu Jumalaa varten (juuri)
Valtaosa segolaattityyppisistä sanoista on tav-feminiinejä.
(6)
אוֹמֶ֫רֶת
pa. partis./prees. yks. fem.
H9 אמר amar (5316x) sanoa, kertoa, puhua, käskeä, ajatella (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xmr.html
כְּתֹ֫בֶת כתובת
fem. (segolaattityyppinen) כְּתוֹבוֹת
• 1. (1x, 3Moos19_28) ihopiirros, tatuointi
• 2. NH kirjoitus
• 3. NH osoite "kirjeen päälle kirjoitettu"
• segolaattityyppisten substantiivien penultimapainoinen lyhytvokaalinen
avotavu muuttuu monikossa yleensä pitkävokaaliseksi avotavuksi
H2 כתב katav (223/) kaivertaa, piirtää, kirjoittaa (juuri)
סוֹלַ֫חַת
pa. partis./prees. yks. fem. anteeksiantava, armahtava
H9 סלח salach (46x) antaa anteeksi, armahtaa (verbi)
]פִּלֶ֫גֶשׁ [פִּילֶ֫גֶשׁ *פִּלֶ֫גֶת
fem. (segolaattityyppinen) (37x) sivuvaimo, jalkavaimo
"jaettu vaimona oleminen" פִּילַגְשִׁים
H2 פלג palag (4/) jakaa (juuri)
צַלַּ֫חַת
fem. (segolaattityyppinen) (4x) lautanen, kulho, vati,
"se, minkä 'yli' (so. päälle) laitetaan ruokaa (?)" צַלָּחוֹת
• segolaattityyppisten substantiivien penultimapainoinen lyhytvokaalinen
avotavu muuttuu monikossa yleensä pitkävokaaliseksi avotavuksi
H2 צלח tsalach (65/) käydä yli, ylittää esteet, onnistua (juuri)
בְּהַצְלָחָה!
interj. Menestystä! Onnea matkaan!
קֹהֶ֫לֶת
henk. mask. {& teosn. fem.} (segolaattityyppinen)
• 1. henk. mask. (7x) Saarnaaja
□ arvonimet voivat olla feminiinimuotoisia
• 2. teosn. fem. PBH Saarnaajan kirja
5.3.2 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU KATKOVOKAALIN EDELLÄ
Katkovokaalin edellä esiintyy usein lyhytvokaalinen avotavu.
(6)
אַהֲבָה
fem. rakkaus > kreik. ἀγάπη agapee
אָהֳלִי
oholi minun telttani
אֹ֫הֶל
mask. (å-segol.) teltta "säteilijä" אֳהָלִים
בֶּאֱמֶת
adv. todella, todellako? "totuudessa"
H2 אמן aman (106/) olla uskollinen, luotettava, tosi, varma (juuri)
https://gen.fi/h2-xmn.html
וָאֳנִיָּה
vo'onija ja laiva "määräsatamaan suuntaava"
H2 אנה ana (6/) suunnata jotakin kohti, v. valittaa, surra (juuri)
נָעֳמִי
No'omi henk. fem. (21x [= 3 x 7]) Noomi "suloinen, miellyttävä"
נַעֲרָה
fem. (a-segol.) nuori nainen, neito, neitokainen, tyttö נְעָרוֹת
נַ֫עַר
mask. (a-segol.) nuori mies, nuorukainen "ravistelija" נְעָרִים
(7)
סִבְבִי
si-ve-vi (kolmitavuinen) pa. imperat. yks. 2. fem. kierrä ympäri
H9 סבב savav (162x) olla ympärillä, kiertää, kulkea ympäri, saartaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-sbb.html
פָּעֳלִי
po'oli minun tekoni
פֹּ֫עַל
mask. (å-segol.) פְּעָלִים
• 1. teko
• 2. MH (kieliop.) verbi eli teonsana
תַּעֲמֹד
pa. impf./fut.
• 1. yks. 2. mask. sinä seisot, palvelet
• 2. yks. 3. fem. hän seisoo, palvelee
יְבָרֶכְךָ יברכך
je-vā-rĕ-che-chā pi. impf./fut. ind./juss. yks. 3. mask. + suff. yks. 2. mask.
hän siunaa/siunatkoon sinua
• kaksi erilaista kaf-kirjainta
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää, ylistää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-brk.html
Katkovokaalin edellä ollut lyhyt avotavun vokaali säilyy silloinkin, kun itse katkovokaali on muuttunut tavusääntöjen perusteella lyhytvokaaliseksi.
(3)
תַּעַמְדִֿי *תַּעֲמְדִי )תַּעֲמֹד(
pa. impf./fut. yks. 2. fem. sinä seisot, palvelet
אָהָלְכֶם *אָהֳלְכֶם )אָהֳלִי(
oholchem teidän telttanne
הָאֹ֫הֶל שֶׁלָּכֶם
פָּעָלְךָ *פָּעֳלְךָ )פָּעֳלִי(
po'olcha sinun tekosi
הַפֹּ֫עַל שֶׁלְּךָ
5.3.3 LYHYTVOKAALINEN PAINOLLINEN AVOTAVU PÄÄTTEESSÄ
TAI PERFEKTIMUOTOISEN VERBIN SIDEVOKAALINA
Duaalin päätteessä on penultimapainotteinen lyhytvokaalinen avotavu.
(5)
יָדַ֫יִם
fem. du. kaksi kättä
מַ֫יִם
mask. du. "kaksoisvesi"
שָׁמַ֫יִם
mask. du. taivas, taivaat "kaksoistaivas, kaksoisveden paikka"
שְׁנַ֫יִם
num. mask. kaksi
H2 שנה shana (26/) muuttua, vaihtua, olla erilainen, tehdä uudelleen (juuri)
שְׁתַּ֫יִם
num. fem. kaksi
• poikkeuksellisesti dagesh kal -piste vokaalin jälkeen – Sim lev!
• samoin בָּתִּים batim "talot"
Monikolliseen tai duaaliseen sanaan liittyvässä yks. 2. fem. -suffiksissa on myös penultimapainotteinen lyhytvokaalinen avotavu.
(5)
אֲבוֹתַ֫יִךְ
sinun (monet) (esi-)isäsi
הָאָבוֹת שֶׁלָּךְ
אֱלוֹהַ֫יִךְ
sinun Jumalasi
)הָ(אֱלוֹהִים שֶׁלָּךְ
יָדַ֫יִךְ
sinun kätesi "sinun kaksi kättäsi"
הָיָדַ֫יִם שֶׁלָּךְ
סוּסַ֫יִךְ
sinun (monet) hevosesi/oriisi
הַסּוּסִים שֶׁלָּךְ
H2 סוס sus (0/) liikkua nopeasti (juuri)
סוּסוֹתַ֫יִךְ
sinun (monet) tammasi
הַסּוּסוֹת שֶׁלָּךְ
Sidevokaali on lähes aina pitkä vokaali tai katkovokaali. Erittäin harvinainen poikkeus on perfektimuotoisen verbin objektisuffiksia edeltävä lyhyt a-sidevokaali:
(2)
שְׁמָרַ֫נִי
pa. perf. yks. 3. mask. + suff. yks. 1. c. hän varjeli minua/minut
הוּא שָׁמַר אוֹתִי
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
שְׁמַרְתַּ֫נִי
pa. perf. yks. 2. mask. + suff. yks. 1. c. sinä varjelit minua/minut
אַתָּה שָׁמַ֫רְתָּ אוֹתִי
5.3.4 LYHYTVOKAALINEN AVOTAVU
KODASHIM- JA SHORASHIM-SANOISSA
Kodesh- ja shoresh-sanojen monikon taivutus on poikkeuksellinen.
(2)
קֹ֫דֶשׁ קודש
mask. (å-segol.) pyhäkkö
קָדָשִׁים} קֳדָשִׁים {קודשים
kodashim pyhäköt
H2 קדש kadash (171/) olla pyhä: erotettu Jumalaa varten (juuri)
שֹׁ֫רֶשׁ שורש
mask. (å-segol.) juuri
שָׁרָשִׁים} שֳׁרָשִׁים {שורשים
shorashim juuret
5.4 KATKOVOKAALINEN AVOTAVU
5.4.1 JOHDANTO JA ESIMERKKEJÄ
Katkovokaaliset tavut ovat aina joko sanan alussa tai keskellä esiintyviä painottomia avotavuja. Katkovokaalinen tavu ei voi koskaan olla sanan lopussa. Katkovokaali esiintyy lähes aina painollisen tavun edellä joko pretonic- tai propretonic-asemassa olevassa tavussa. Kahta katkovokaalia ei voi olla peräkkäin.
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
(8)
אַהֲבָה
fem. rakkaus
• katkovokaali pretonic- eli painollista tavua edeltävässä tavussa
אֶכְתְּבָה
pa. kohort. yks. 1. c. minä tahdon kirjoittaa, minun tulee kirjoittaa
• katkovokaali pretonic- eli painollista tavua edeltävässä tavussa
H9 כתב katav (223x) kirjoittaa, piirtää, kaivertaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-ktb.html
אֲחָדִים
mon. mask. yhdet
• katkovokaali propretonic- eli jossakin painollista tavua edeltävää
tavua ennen olevassa tavussa
אֶחָד *אָחָד
num. mask. (dissimilaatio) yksi
אֱמֶת *אֱמֶנְתְּ
fem. (aramealaistyyppinen) totuus
• katkovokaali pretonic- eli painollista tavua edeltävässä tavussa
H2 אמן aman (106/) olla uskollinen, luotettava, tosi, varma (juuri)
https://gen.fi/h2-xmn.html
אֳנִיָּה
fem. laiva "määräsatamaan suuntaava" אֳנִיּוֹת
• katkovokaali propretonic- eli jossakin painollista tavua edeltävää
tavua ennen olevassa tavussa
H2 אנה ana (6/) suunnata jotakin kohti, v. valittaa, surra (juuri)
בְּרוּכִים
pa. pass. partis. mon. mask. siunatut "polvilleen laitetut"
• katkovokaali propretonic- eli jossakin painollista tavua edeltävää
tavua ennen olevassa tavussa
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää; kirota (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-brk.html
]חֳלִי} [חֹלִי{
mask. (å-segol.) sairaus
• katkovokaali pretonic- eli painollista tavua edeltävässä tavussa
חָלְיִי = הֶחֳלִי שֶׁלִּי
minun (yksi) sairauteni
חֳלָיִים \ חֳלָאִים
H2 חלה chala (75/) taantua: olla heikko, sairas (juuri)
בְּיִשְׂרָאֵל
Israelissa
• katkovokaali propretonic- eli jossakin painollista tavua edeltävää
tavua ennen olevassa tavussa
(8)
יִשְׁמְרוּ
pa. impf./fut. mon. 3. mask.
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
כְּתַבְתֶּם
pa. perf. mon. 2. mask.
H9 כתב katav (223x) kirjoittaa, piirtää, kaivertaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-ktb.html
שְׁמוּאֵל
henk. mask. "Jumalan kuultu, Jumalan kuulemaksi tullut"
רוּחֲךָ
yks. + suff. yks. 2. mask.
רוּחַ
[mask. &] fem. Henki, henki, tuuli רוּחוֹת
[תְּבוֹאֶ֫ינָה]
• 1. pa. impf./fut. mon. 2. fem. te tulette sisään = תָּבֹ֫אנָה
• 2. pa. impf./fut. mon. 3. fem. he tulevat sisään
H9 בוא bo (2565x) tulla/mennä sisään, hif. tuoda, viedä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-bwx.html
תִּשְׁמְרִי
pa. impf./fut. yks. 2. fem. sinä varjelet, noudatat, säilytät
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
Katkovokaalinen avotavu voi esiintyä lokatiivin eli suuntaa osoittavan sanan yhteydessä poikkeuksellisesti myös painollisen tavun jälkeen (posttonic).
(2)
צֹ֫עֲרָה
paik. fem. (lokat.) Soariin
צֹ֫עַר
Soar "vähäinen, pieni"
מַ֫עֲלָה
adv. (lokat.) ylöspäin, ylhäällä
5.4.2 EI KAHTA KATKOVOKAALIA PERÄKKÄIN
Sanassa ei voi olla kahta peräkkäistä katkovokaalia. Tällaisessa tilanteessa tavutusta muutetaan.
Jos sanan alkuun on tulossa kaksi shvata, niin perussäännön mukaan ensimmäinen shva muuttuu chirikiksi ja jälkimmäinen tavun sulkevaksi shva nach -merkiksi.
(5)
דָּבָר דְּבָרִים *דְּבְרֵי־ דִּבְרֵי־
mask. (kaataal-nom.: se, mikä tehdään; tehtävä asia) sana, asia
"yhteen liitettävä" > suom. tavara
H2 דבר davar (1137/) liittää erillään olevat yhteen (juuri)
https://gen.fi/h2-dbr.html
Jos jälkimmäisessä tavussa on jod–shva, niin jod muuttuu vokaalikirjaimeksi.
יְרוּשָׁלַ֫יִם *בְּיְרוּשָׁלַ֫יִם *בִּיְרוּשָׁלַ֫יִם בִּירוּשָׁלַ֫יִם
OL Jerusalem, maailman keskipiste
https://gen.fi/ol-jerusalem-maailman-keskipiste.html
Segolaatissa alkuperäinen vartalovokaali tulee näkyviin.
מֶ֫לֶךְ מְלָכִים *מְלְכֵי־ מַלְכֵֿי־
mask. (a-segol.) kuningas
H2 מלך malach (347/) hallita kansan päänä, ohjata, neuvoa (juuri)
מַלְכָּה מְלָכוֹת *מְלְכוֹת־ מַלְכֿוֹת־
fem. (a-segol.) kuningatar
H2 מלך malach (347/) hallita kansan päänä, ohjata, neuvoa (juuri)
סֵ֫פֶר סְפָרִים *סְפְרֵי־ סִפְרֵי־
mask. (i-segol.) (185x) kirja "se, mihin on lueteltu"
H2 ספר safar (107/511) yhdistää osat, luetella (juuri)
(6)
בֹּ֫קֶר בְּקָרִים *בְּקְרֵי־ בָּקְרֵי־
mask. (å-segol.) aamu "huolenpito"
H2 בקר bakar (7/) erottaa yksityiskohdat: tutkia, pitää tarkasti huolta (juuri)
vrt.
בָּקָר בְּקָרִים *בְּקְרֵי־ בִּקְרֵי־
mask. (kaataal-nom.: se, mikä tehdään; tehtävä asia) karja
"se, mistä pidetään tarkasti huolta"
חֵ֫לֶב חֲלָבִים *חֲלְבֵי־ חֶלְבֵֿי־
mask. (ɛ-segol.) (91x) rasva; paras osa, parhaat antimet
H2 חלב chalav (0/139) vaihtaa, muuttaa (kasvit ravinnoksi) (juuri)
H3N E-segolaatteja
https://gen.fi/h3n-segolaatteja-e.html
Verbitaivutuksessa lyhyt vartalovokaali muuttuu vokaalipäätteen edellä katkovokaaliksi (shva na).
שָׁמַר יִשְׁמֹר יִשְׁמְרוּ
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
Primae laryngalis -verbien taivutuksessa tämä katkovokaaliksi (shva na) muuttunut vartalovokaali tulee toisen katkovokaalin perään. Kaksi peräjälkeistä katkovokaalia muuttuu siten, että jälkimmäinen muuttuu tavun sulkevaksi (shva nach) ja samalla ensimmäinen katkovokaalinen avotavu muuttuu lyhytvokaaliseksi umpitavuksi.
עָבַד יַעֲבֹד *יַעֲבְדוּ יַעַבְדֿוּ
H9 עבד avad (289x) tehdä työtä, palvella, työskennellä, toimia (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-cbd.html
Myöhemmin erityisesti prim. chet -verbeissä on ilmaantunut myös rinnakkainen muoto, jossa ensimmäinen katkovokaali muuttuu tavun sulkevaksi umpi-shvaksi (shva nach) ja jälkimmäinen säilyy perussäännön mukaisesti avo-shvana (shva na).
חָזַק יֶחֱזַק *יֶחֱזְקוּ יֶחֶזְקוּ rinn.יֶחְזְקוּ
H9 חזק chazek (293x) olla voimakas, vahvistua, pitää kiinni, tarttua (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-8zq.html
6. UMPITAVU
6.1 YLEISTÄ UMPITAVUSTA
Umpitavut eli suljetut tavut ovat konsonanttiin päättyviä tavuja. Sanan lopussa voi olla myös kahteen konsonanttiin päättyviä eli kaksoissuljettuja tavuja.
Umpitavussa on perussäännön mukaan lyhyt vokaali. Umpitavussa ei voi olla katkovokaalia: katkovokaali muodostaa aina painottoman avotavun.
Jos umpitavu on painollinen, niin siinä voi olla myös pitkä vokaali. Pitkävokaalisia painollisia umpitavuja esiintyy perusmuotoisissa sanoissa vain sanan lopussa – lokatiiveissa ja pausamuodoissa voi olla myös penultimapainotteisia pitkävokaalisia umpitavuja.
Omistettavassa muodossa (st. constr., nismach) olevassa sanassa voi sanan lopussa olla sivupainollinen pitkävokaalinen umpitavu.
Nominin perusmuoto (st. abs.) loppuu useimmiten pitkään painolliseen tavuun: avotavuun tai pitkävokaaliseen umpitavuun. Penultimapainotteinen segolaatti päättyy kuitenkin lähes aina painottomaan lyhytvokaaliseen umpitavuun samoin kuin segolaattityyppiset nominit.
Verbien persoonamuotojen vartalo päättyy yleensä lyhytvokaaliseen umpitavuun, merkittävänä poikkeuksena esim. tertiae he ja ontot verbit sekä hif'il-muodot.
6.2 LYHYTVOKAALINEN UMPITAVU
6.2.1 NORMAALI LYHYTVOKAALINEN UMPITAVU
Lyhytvokaalinen umpitavu voi esiintyä missä kohtaa sanaa tahansa,
sekä painollisena että painottomana.
(7)
אֱלוֹהַי
henk. mask. (mon.) + suff. yks. 1. c. minun Jumalani
{אֱלוֹהִים] {אֱלֹהִים]
אֵם
fem. äiti אִמּוֹת־ אִמָּהוֹת
H2 אמם amam (0/) olla riippuvainen (juuri)
אִשָּׁה אִשְׁ-שָׁה
fem. nainen, vaimo נָשִׁים (Sim lev!)
H2 אנש anash (1/) olla sairas, heikko, kuolevainen (juuri)
גַּל
mask. aalto גַלִּים
H2 גלל galal (16/) vierittää (juuri)
https://gen.fi/h2-gll.html
דְּבַשׁ
mask. (i-segol., aramealaistyyppinen) rypälesiirappi, hunaja
דִּבְשִׁי = הַדְּבַשׁ שֶׁלִּי
H2 דבש davash (0/) olla paksu, sakea (juuri)
דַּי
adv. riittävästi, tarpeeksi, kyllin
זָקֵן
[zāqĕn] pa. perf. yks. 3. mask. hän oli vanha, hän tuli vanhaksi
H9 זקן zaken (18x) olla vanha, tulla vanhaksi (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-zqn.html
vrt.
זָקֵן זְקֵנָה זְקֵנִים זְקֵנוֹת
[zāqēn] pa. partis./prees. & adj. vanha, vanheneva, vanhaksi tuleva
(7)
חָנּוּ חָנְ-נוּ
pa. imperat. mon. 2. mask. armahtakaa
H9 חנן chanan (78x) osoittaa suosiota, antaa armosta, olla armollinen (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-8nn.html
וַיָּ֫קָם וַיְ-יָ֫-קָם
pa. kons. impf. yks. 3. mask.
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-qwm.html
יִרְאֶה
pa. impf./fut. yks. 3. mask. hän näkee
H9 ראה ra'a (1311x) nähdä, katsoa (verbi)
יִשְׂרָאֵל
henk. mask. & paik. fem.
כָּתַ֫בְתִּי
pa. perf. yks. 1. c.
H9 כתב katav (223x) kirjoittaa, piirtää, kaivertaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-ktb.html
לִקְרַאת
pa. le-inf. kohdata, tavata
• poikkeuksellisesti alef lyhytvokaalisen umpitavun keskellä
vrt.
לִקרֺ א
pa. le-inf. antaa nimi, kutsua, huutaa, lukea
H9 קרא kara (876x) antaa nimi, kutsua, huutaa, lukea; kohdata, tavata (verbitaul.)
(7)
לִשְׁמֹר
pa. le-inf.
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
מִקְלַ֫חַת
fem. (segolaattityyppinen) suihku מִקְלָחוֹת
• segolaattityyppisten substantiivien penultimapainoinen lyhytvokaalinen
avotavu muuttuu monikossa yleensä pitkävokaaliseksi avotavuksi
H2 קלח II kalach PBH (קלח I ?) virrata, suihkuta, tulvia (juuri)
https://gen.fi/h2-ql8_2.html
H2 קלח kalach (0/2) ottaa vastaan: kattila (juuri)
https://gen.fi/h2-ql8.html
נַ֫עַר
mask. (a-segol.) nuorukainen "ravistelija"
עַ֫יִן
fem. (diftongisegol.) silmä, veden silmä eli lähde
קַ֫חְנָה
pa. imperat. mon. 2. fem. ottakaa
H9 לקח lakach (966x) ottaa, tarttua, ostaa, valloittaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lq8.html
קְטַנָּה קְ-טַנְ-נָה
yks. fem.
קָטָן
adj. pieni
• ns. spontaani eli oma-aloitteinen kahdennus: pitkävokaalinen
avotavu muuttuu 'omia aikojaan' lyhytvokaaliseksi umpitavuksi
שָׁמַר
pa. perf. yks. 3. mask.
6.2.2 LYHYTVOKAALINEN UMPITAVU
NÄKYMÄTTÖMÄN KAHDENNUKSEN YHTEYDESSÄ
Kurkkuäänteissä, lähinnä he- ja chet-kirjaimissa, voi esiintyä ns. virtuaalinen eli näkymätön kahdennus. Tällaiset tavut ovat tavuopillisesti lyhytvokaalisia umpitavuja.
(4)
בַּחוּץ בְּ-הַחְ-חוּץ > בְּ-הַנ-חוּץ
adv. ulkona
הַהוּא הַהְ-הוּא > הַנ-הוּא
art. + pron. yks. mask. (adjektiivisessa käytössä attribuuttina)
הַחַ֫יִל הַחְ-חַ֫יִל
art. + yks. voima, sotajoukko, armeija
הַחָכְמָה הַחְ-חָכְמָה
art. + yks. viisaus, Viisaus
H4H Artikkeli
https://gen.fi/h4h-artikkeli.html
HP tähän 23.4.2025
HV4 tähän 28.4.2025
(5)
הַחֶ֫רֶב הַחְ-חֶ֫רֶב
art. + yks. fem. (a-segol., tunnukseton) miekka "tuhoaja, kuivaaja" חֲרָבוֹת
מְרַחֶ֫פֶת מְ-רַחְ-חֶ֫פֶת
pi. partis./prees. yks. fem. edestakaisin liikkuva, leijuva
H9 תחף rachaf (3x) vapista, pi. liikkua edestakaisin, leijua (verbi)
נַהָג נַהְ-הָג
mask. (kattaal-nom.: ammatti/tekijännimi) kuljettaja
H2 נהג nahag (31/33) johtaa äänellä (juuri)
https://gen.fi/h2-nhg.html
נַחוּם נַחְ-חוּם
henk. mask. (kattuul-nom.) Nachum "lohdutus"
H9 נחם nicham (108x) nif. katua, armahtaa, pi. lohduttaa (verbi)
נִחַם נִנְ-חַם
nif. perf. yks. 3. mask. hän katui, armahti, sääli
H9 נחם nicham (108x) nif. katua, armahtaa, pi. lohduttaa (verbi)
6.3 PITKÄVOKAALINEN UMPITAVU
Pitkävokaalinen umpitavu on klassisessa hepreassa aina pääpainollinen tai omistettavassa muodossa olevan sanan lopputavussa sivupainollinen. Painollinen umpitavu voi esiintyä perusmuotoisissa sanoissa vain sanan lopussa, pausa- tai lokatiivimuodoissa myös penultimatavussa eli sanan toiseksi viimeisessä tavussa.
Nominit päättyvät usein pitkävokaaliseen umpitavuun. Samoin nominien monikkomuodoissa on pitkävokaalinen umpitavu. Pitkävokaalisia umpitavuja esiintyy myös esim. verbien hif'il-taivutuksessa.
Rakennegenetiivissä (st. constr., nismach) sanan lopussa olevat konsonanttiin päättyvät pitkävokaaliset umpitavut ovat sivupainollisia.
(7)
אָבוֹת אֲבֽוֹת־
mon.
אֱלוֹהִים
• 1. henk. mask. Jumala "Kolminaisuusjumala"
• 2. mask. mon. (epä)jumalat
בֵּין
prep. välillä, keskellä
דָּבָר
mask. sana, asia "tavara"
H2 דבר davar (1137/) liittää erillään olevat yhteen (juuri)
https://gen.fi/h2-dbr.html
הִקְדִישׁ
hif. perf. yks. 3. mask. hän pyhitti
H9 קדש kadash (171x) erottaa arkikäytöstä: olla pyhä, pi./hif. pyhittää (verbi)
זָקֵן
adj. (pa. partis.) vanha (ihmisestä)
vrt. זָקֵן zakĕn pa. perf. yks. 3. mask. hän tuli vanhaksi
כָּבֵד
adj. (pa. partis.) painava
vrt. כָּבֵד kavĕd pa. perf. yks. 3. mask. hän tuli painavaksi
(8)
לָ֫יְלָה
mask. (lokat., pausa) yö
לַ֫יְלָה K
לָ֫מָּה* > לָ֫מְ-מָה
interrog. (pausa) miksi
לָמָה < לְמָה* K
קָטֹן
adj. (pa. partis.) pieni
vrt. קָטֹן katŏn pa. perf. yks. 3. mask. hän tuli pieneksi
קָם
• 1. pa. perf. yks. 3. mask.
• 2. pa. partis./prees. yks. mask.
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-qwm.html
רוּחַ רוּחַ־
רֵאשִׁית
שָׁ֫מָּה* > שָׁ֫מְ-מָה
adv. (lokat.) sinne
תְּהוֹם
mask. (aramealaistyyppinen) syvyys
6.4 KAKSOISSULJETTU UMPITAVU
Sanan lopussa voi olla myös kahteen konsonanttiin päättyviä eli kaksoissuljettuja tavuja. Lähinnä niitä esiintyy persoonapronominin kaltaisessa verbitaivutuksessa pa. perf. yks. 2. fem. ‑muodoissa.
אַתְּ
שָׁמַרְתְּ
7. SEKALAISTA (luonnos)
בַּחוּרִים
אַחִים
מָתוֹק מְתוּקָה
(Ps019_11, Saarn05_11)
רָב־ \ רֹב־
Lyhytvokaalisia mem-nomineja:
מֵמַד מדד
mask. (1x) mitta
H2 מדד madad (53/) mitata (juuri)
מֵרַב מרב
mask. NH suurin määrä, maksimi, maximum
H2 רבב ravav (25/) olla suuri, runsaslukuinen, laaja (juuri)
• Spontaani eli oma-aloitteinen kahdennus tarkoittaa pitkävokaalisen avotavun muuttumista omia aikojaan lyhytvokaaliseksi umpitavuksi.
• Virtuaalinen eli näkymätön kahdennus tarkoittaa vokaalin jälkeisen kahdennuspisteen (dagesh chazak) katoamista jälkiä jättämättä: kahdennuspiste katoaa ilman, että se vaikuttaa lyhytvokaalisen umpitavun muuttumisen pitkävokaaliseksi avotavuksi (sijaispidennys). Tavuopillisesti virtuaalisen kahdennuksen yhteydessä on yhä edelleen lyhytvokaalinen umpitavu – vaikkei sitä voi nähdä!